Ukrainan epäonnistunut vastahyökkäys kesällä 2023 oli pettymys niin ukrainalaisille kuin maan tukijoillekin. Sen jälkeen Ukraina on saavuttanut vain hetkittäistä menestystä.
Maa on kyllä kehittänyt hämmästyttävän kyvyn drooni-iskuihin syvälle Venäjän maaperälle. Samaan aikaan Venäjä on kyennyt edelleen vähittäin etenemään Itä-Ukrainassa.
Tätä taustaa vasten uutinen Ukrainan maahyökkäyksestä Venäjän rajan yli Kurskin alueelle kaksi viikkoa sitten oli täysin ennakoimaton. Monet asiantuntijat tuomitsivat operaation nopeasti uhkapeliksi, josta Ukraina voi joutua maksamaan kalliin hinnan. Ikään kuin kyseessä olisi ollut Ukrainan äkillinen, harkitsematon päähänpisto.
Kahden viikon jälkeen Ukraina hallitsee presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan runsaan tuhannen neliökilometrin aluetta Venäjällä. Vallattuja asutuskeskuksia on yli 90. Parin viime päivän aikana Ukraina on tuhonnut alueella kolme tärkeää siltaa, mikä haittaa venäläisjoukkojen huoltoa.
Zelenskyin mukaan Ukraina haluaa rakentaa suojavyöhykkeen alueelle, josta sitä vastaan on kohdistunut jatkuvaa uhkaa.
Sotilaallisten tavoitteiden ohella Ukrainalla on kuitenkin poliittisia tavoitteita. Ehkä eniten juuri niitä.
Ukraina pyrkii vakuuttamaan länsimaat siitä, että sen saamaa tukea kannattaa jatkaa. Samoin se haluaa hälventää omien kansalaistensa pelkoa tappiosta.
Eikä vähimpiin tavoitteisiin kuulu hämmennyksen aiheuttaminen Venäjän sisällä ja Vladimir Putinin nöyryytys. Tämä ei edelleenkään ole tunnustanut, että sota olisi tullut Venäjälle vaan on puhunut "Kiovan hallinnon" provokaatiosta sekä terroristisesta toiminnasta.
Putinin näkemystä toistavat maan aivopesukoneet, isot televisiokanavat, mutta niiden ohjelmissakin on alkanut kuulua huolestuneita äänenpainoja: sota voidaan myös hävitä.
Venäläisten sotabloggaajien kommentit Telegram-viestipalvelussa ovat suorasukaisempia. Niissä hämmästellään, miksi Kurskin alueen tapahtumista ei kerrota rehellisesti. Myös "Venäjän Facebookissa" eli sensuroidussa VKontaktessa kysytään Putin-ylistyksen seassa, kuinka presidentti voi julkisissa esiintymisissään hymyillä, kun vihollinen on tullut Venäjän maaperälle.
Se, kääntääkö Ukrainan hyökkäys sodan kulun, on näkemättä. Vielä Venäjä ei esimerkiksi ole hidastanut hyökkäystään Donetskin alueella. Kurskin tapahtumat eivät myöskään ravistele keskivertovenäläisten arkielämää.
Tukimiestensä ja turvallisuuskoneiston ympäröimänä Kremlissä istuvan Putinin asema ei näkyvästi vapise. Neuvottomalta hän joka tapauksessa vaikuttaa. Sekin kannattaa muistaa, että sekä tsaarin että kommunistipuolueen valta kaatui Venäjällä lopulta äkisti muutamassa päivässä.
Jos Ukraina saa pidettyä valloituksensa, se joka tapauksessa saa uusia pelimerkkejä mahdollisiin rauhanneuvotteluihin. Venäjän sanelurauhaan sota tuskin voi enää muutenkaan päättyä.