Kunta-alan palkkoja korotettiin takautuvasti kesäkuun alusta lähtien, kun kunta-alan työntekijöille sovittiin 46 euron tai vähintään 2 prosentin yleiskorotus.
Sopimuskauden toisen ja kolmannen vuoden palkankorotukset ovat vähintään 1,9 prosenttia vuodessa riippumatta siitä, mitä vientialoilla ja teollisuudessa sovittaisiin. Jos näillä aloilla sovitaan korkeammista korotuksista, erotus heijastetaan ammattiliitto JHL:n mukaan myös kunta-alan palkkaratkaisuun.
– Tämä ratkaisu murtaa Suomen mallin, jossa kaikkia muita aloja on pidetty teollisuuden palkankorotusten vankina. Sopimuksen pohjalta voimme nyt ryhtyä täyttämään kunta-alan palkkakuoppaa, sanoo JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
Jukon hallituksen puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan olennaista on, että muut sektorit eivät sanele sopimuskorotusten ylärajaa.
– Kuntasektorin epäkohtana on tehtävien vaativuuteen, vastuuseen ja niiden edellyttämään koulutukseen nähden liian matala palkkataso. Tähän saadaan nyt tärkeä ja kauan odotettu korjausliike, Luukkainen sanoo tiedotteessa.
Kunta-alalle sovittiin myös viisivuotinen palkkaohjelma vuosille 2023–2027, jonka myötä palkat nousevat viiden vuoden aikana 5,1 prosenttia normaalien sopimuskorotusten lisäksi.
Palkankorotukset voimaan välittömästi
– Se, että ensimmäinen yleiskorotus tulee maksuun välittömästi, on hintojen koko ajan noustessa erittäin hyvä asia. Tärkeää on myös se, että pienimmät palkat korottuvat suhteessa suuria enemmän, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima sanoo tiedotteessa.
Nyt solmittu sopimuskokonaisuus kattaa kaikki kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset. Sen myötä työrauhan piiriin tulee noin 300 000 palkansaajaa muun muassa opettajat, linja-autonkuljettajat sekä museoalan työntekijät. Sopimukset ovat voimassa huhtikuun 2025 loppuun asti. Sen synnyttyä lakkaavat myös useille aloille sovitut ylityö- ja vuoronvaihtokiellot.
Palkankorotukset myös hoitajille
Kunta-alan sopimuskokonaisuus syntyi pitkällisten neuvottelujen ja työtaisteluiden tuloksena. Sovittelulautakuntaan työriita päätyi palkansaajaosapuolten hylättyä valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan sovintoesityksen maaliskuun lopulla. Hallituksen asettama sovittelulautakunta antoi puheenjohtaja Elina Pylkkäsen johdolla sovintoesityksensä 10. toukokuuta.
Jukon, JAU:n ja KT:n sopimus ei sido hoitajajärjestöjä Superia ja Tehyä työrauhavelvoitteeseen, sillä ne eivät olleet mukana tekemässä sopimusta, koska hylkäsivät sovittelulautakunnan esityksen toukokuussa ja irtautuivat neuvotteluista.
KT:n mukaan henkilöstön yhdenvertaisuuden ja tasapuolisen kohtelun vuoksi sopimuskorotuksia sovelletaan kaikkiin työntekijöihin kesäkuun alusta alkaen. Palkankorotukset koskevat siis myös hoitajia. Kunta-alan työntekijöille on luvattu, että mikäli hoitajajärjestöt onnistuvat neuvottelemaan itselleen kunta-alan sopimusta paremmat palkankorotukset, ne ulotetaan koskemaan myös kunta-alan sote-henkilöstöä kuten sosiaalityöntekijöitä ja varhaiskasvatuksen työntekijöitä.
Tehy ja Super kertovat tiedotteessaan, että niillä on edelleen tavoitteena hoitajapulan ratkaisu. Järjestöjen mukaan nykyinen palkankorotus on liian matala.
Järjestöt kertoivat toukokuussa, että ne valmistelevat joukkoirtisanoutumisia niin, että ne toimeenpannaan aikaisintaan sitten, kun muut kuntasektorilla ovat tehneet sopimukset. Joukkoirtisanomisten takaraja on hyvinvointialueiden aloittaminen.
Hoitajajärjestöt ovat edelleen valmiita myös neuvottelemaan, jos kutsu neuvottelupöytään tulee.
Juttua päivitetty kauttaaltaan kello 17.35.
Lisätty Tehyn ja Superin kommentit sekä otsikkoa muokattu kello 17.42.