Noin 12,5 miljoonaa euroa. Tuo summa koituu Oulun kaupungille tänä vuonna ylimääräisenä taakkana, kun työllisyyden hoito siirtyi vuoden alusta valtiolta kuntien vastuulle. Esimerkiksi Pudasjärven kohdalla summa on lähes miljoona euroa, Iissä puolitoista miljoonaa.
Työ- ja elinkeinopalvelujen siirrossa kunnille oli ja on järkevä perusajatus: työllisyyspalvelut lähemmäksi asiakkaita. Sen pitäisi kaiken järjen mukaan edistää työllistymistä. Kunnissa tunnetaan sekä työttömät, työnantajat että koulutusmahdollisuudet.
Kaikki ei kuitenkaan ole mennyt niin kuin kunnissa oletettiin. Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava huomauttaa Kalevassa, että valtion piti rahoittaa siirto, eikä kunnille pitänyt syntyä lisäkustannuksia.
"Työttömyysturvan rahoitusvastuun siirto toteutetaan kunta–valtio-suhteessa kustannusneutraalisti", lukee työ- ja elinkeinoministeriön nettisivuilla edelleen.
Oulu joutuu kuitenkin kaivamaan omasta kirstustaan 12,5 miljoonaa työttömyystukiin ja työllisyyspalveluiden hoitoon. Summa on poissa muusta käytöstä, esimerkiksi investoinneista, kuten Alatossava sanoo.
Uudistukseen sisältyy rahoitusmalli, jota voi kutsua sekä kannustavaksi että pakottavaksi. Työttömyysjaksoja lyhentävä kunta hyötyy taloudellisesti – ja maksaa lisää, jos työttömyysjaksot pitkittyvät.
Oulun työttömyysaste oli syyskuussa 13,1. Noin 40 prosenttia työttömistä oli pitkäaikaistyöttömiä.
Oulun työttömyyslukemat ovat olleet maan suurten kaupunkien joukossa rumimmasta päästä vuosia. Työttömyys vähentää verotuloja ja nyt myös "työttömyyssakot" paukkuvat päälle aiempaa ankarammin.
Työttömien oma kohta on vielä asia erikseen. Etenkin pitkät työttömyysjaksot tapaavat lisätä yksilön ongelmia.
Oulun korkeita työttömyyslukemia selitetään usein sillä, että kaupunkiin muuttaa maakunnasta nuorta väkeä, joka ei Oulussa saa työtä. Ikään kuin kyseessä olisi Oulua koskeva oma luonnonlaki, johon ei voi vaikuttaa.
Tähän ajatteluun ei pidä jämähtää eikä jäädä vain odottamaan tilannetta ehkä helpottavaa talouskasvua. Jos kasvavissa "sakoissa" on jokin hyvä puoli, ne toivottavasti pakottavat kuntia etsimään uusia työllistämistapoja.
Oma opettelunsa näyttää olevan kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyössä. Hyvinvointialueilla on työllisyyden hoitoa koskevia vastuita, kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus.
Nyt kuntien ja hyvinvointialueiden välinen lenkki vaikuttaa heikolta. Iin kunnan hyvinvointijohtaja Janne Puolitaival muistuttaa, että etenkin pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalveluja. Puolitaipaleen mukaan hyvinvointialueilta puuttuvat taloudelliset kannusteet toimiin, jotka auttaisivat ihmisiä työllistymään.
Uuden järjestelmän rahoitusmallissa ja vastuunjaossa on tässäkin rukkauksen paikka.