Kuntien kiinteistötsunami. Orwellilainen painajainen. Jättimäinen riski.
Muun muassa tällaisin ilmauksin ovat kuntien edunvalvojat kuvanneet tilannetta, joka on nopeasti vyörymässä kuntien syliin myös Pohjois-Pohjanmaalla.
Vastakkain väännössä ovat kunnat, jotka ovat tammikuusta 2023 alkaen vuokranneet hyvinvointialueille näiden tarvitsemia toimitiloja, ja toisella puolella hyvinvointialueet, jotka kiireesti pyrkivät eroon tarpeettomiksi arvioimistaan tiloista ja niiden vuokramenoista.
Sote-uudistuksen toimeenpanolain mukaan kunnilla on velvoite vuokrata hyvinvointialueen tarvitsemat sote-tilat kolmeksi vuodeksi eli tämän vuoden loppuun. Sen päälle osapuolille on ollut tarjolla yksi optiovuosi entisin vuokrausehdoin.
Nyt ilmeisesti yksikään hyvinvointialue ei halua jatkaa nykyisiä sopimuksia ensi vuodenvaihteen jälkeen. Vuokrasopimukset pannaan poikki, tai jos vuokraus jatkuu, hintoihin halutaan alennusta.
Yksin Pohjois-Pohjanmaalla on päättymässä noin kaksisataa hyvinvointialue Pohteen ja kuntien sopimusta. Kuten Kalevan maanantainen juttu kertoo, Pohde aikoo vuokrata vain ne tilat, joita tarvitsee.
Se, mikä on Pohteelle järkevää ja taloudellista, on monelle kunnalle kauhistus. Pienempi uhka on se, että vuokratulot kutistuvat, suurempi se, että vuokrasopimukset päättyvät kokonaan, ja kunnalle jää kiinteistöjä, joista on pelkkiä kuluja. Vuosi 2026 tulee vastaan jo pian.
Oulu on ollut liikkeellä jo varhain. Kaupunki myi vuonna 2022 esimerkiksi Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen sekä kaupunginsairaalan hoivakiinteistöjä omistavalle kiinteistösijoitusrahastolle.
Tänä vuonna myyntilistalla ovat esimerkiksi Hiirosenkoti sekä Rajakylän Hoiva ja pienemmistä kohteista esimerkiksi Ylikiimingin ja Yli-Iin hyvinvointipisteet. Kuten Suomen kuntajohtajien puheenjohtaja, Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi toteaa, on eri asia myydä kiinteistöjä Oulusta kuin syrjästä.
Jos hoitotyötä lähtee, lyhytaikaisia purku-urakoita lienee luvassa koneurakoitsijoille eri puolilla maakuntaa. Rakennuksen sijainnin ohella sen kohtalon ratkaisee kunto.
Oulun seudulla on kiinnostavaa nähdä vaikkapa se, mitä tapahtuu Lumijoen uudelle terveysasemalle. Se otettiin käyttöön viime vuoden tammikuussa. Ensi heinäkuun alusta kuntaan jää vain osa-aikainen sairaanhoitaja, joka ei omaa rakennusta tarvitse.
Paineensa ovat kunnilla mutta myös Pohteella ja muilla hyvinvointialueilla. Niillä on menossa ankara työ tähän asti kertyneen alijäämän kuromiseksi umpeen viimeistään ensi vuonna.
Jos Pohde pääsee tavoitteisiinsa, säästyy veronmaksajien rahoja, sillä hyvinvointialueiden rahat tulevat valtiolta. Kärjistäen kyse on siitä, käytetäänkö rahat seiniin vai palveluihin. Näistä vain jälkimmäinen on terveydenhuoltojärjestelmän ydintä.