Työvoimapula julkisella sektorilla on todellisuutta. Aiemmin on kuulunut monille tuttu lausahdus, että kuntatyöntekijän leipä ei ole leveä, mutta pituutta sillä riittää. Tällä on viitattu kuntatyönantajiin vakaina ja pitkäaikaisina työnantajina.
Näin ei kuitenkaan enää ole. Yhä useampi työntekijä uupuu ja harkitsee alan vaihtoa. Sekä kunnat että hyvinvointialueet ovat julkisen sektorin työnantajia, eikä kummallakaan ole varaa menettää yhtään työntekijää, ja uusia tulee saada houkuteltua palkkalistoille.
Hallituksen asettamat säästöpaineet ovat ajaneet hyvinvointialueet sietämättömään tilanteeseen. Pian meillä ei ole ihmisiä tekemässä töitä alalla, joka on henkilöstövaltainen; koneet eivät voi korvata ihmistä.
Säästöpaineet ja henkilökunnan väheneminen näkyvät myös kuntatasolla. Kunnan perustehtäviä supistetaan sekä yksityistetään. Valitettavasti nämä tarkoittavat työntekijöille heikompaa palkkaa ja enemmän töitä samassa työajassa. Epätietoisuus oman työn jatkuvuudesta ja vähäiset keinot vaikuttaa omiin työoloihinsa lisää työuupumusta. Työ ei ole enää voimavara ja tue jaksamista arjessa.
Meidän tulee taata, että työntekijät voivat työssään hyvin ja työurat eivät katkea ennenaikaisesti. Panostetaan hyvään johtamiseen ja mahdollistetaan henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet. Keinoina on erilaiset työsuhde-edut, asianmukainen palkkaus, riittävä henkilöstö ja selkeä työnkuva.
Vaikuttamismahdollisuudet omaan työhönsä työvuorosuunnittelussa sekä mahdollisuus lisäkouluttautua lisäävät työn mielekkyyttä. Julkisen sektorin on oltava vakaa ja tuotettava palvelunsa pääasiallisesti itse. Me kaikki olemme näiden palveluiden käyttäjiä ja verojen maksajia.
Kaikkien työ on arvokasta. Hyvä työnantaja arvostaa työntekijöitä ja antaa sen myös näkyä. Vastuullinen työnantaja panostaa työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamineen. Nämä teot henkilöstön eteen ovat arvovalintoja, ja niistä on myös näissä vaaleissa kysymys.
Sonja Heiskanen
Demarinaisten hallituksen jäsen, alue- ja kuntavaaliehdokas (sd.), Oulu