Kun säh­kön­tuon­ti Ve­nä­jäl­tä lak­ka­si, Ke­mi­joes­ta pus­ket­tiin kaikki mitä irti lähti – tu­le­vai­suu­des­sa sähkön säätely muuttuu se­kun­ti­pe­lik­si ja siksi voi­ma­yh­tiö ko­kei­lee uu­den­lais­ta säh­kö­va­ras­toa

Viime lauantaina sähkön tuonti Venäjältä lakkasi, ydinvoiman kapasiteetti oli tavanomaista alempi huoltotöiden vuoksi ja tuuli tyyntyi. Vesivoima oli Suomen suurin sähköntuottomuoto.

Viime lauantaina vesivoima oli suurin sähköntuotantomuoto Suomessa, kun Venäjän tuonti lakkasi, ydinvoiman osuus putosi huoltotöiden vuoksi ja tuuli tyyntyi lauantain vastaisena yönä. Valajaskoski ja muut Kemijoen voimalat pyörivät minkä ehtivät.
Viime lauantaina vesivoima oli suurin sähköntuotantomuoto Suomessa, kun Venäjän tuonti lakkasi, ydinvoiman osuus putosi huoltotöiden vuoksi ja tuuli tyyntyi lauantain vastaisena yönä. Valajaskoski ja muut Kemijoen voimalat pyörivät minkä ehtivät.
Kuva: Jussi Leinonen

Sähkömarkkinat ja koko sähköverkko tarvitsevat tulevaisuudessa nykyistä enemmän joustovaraa.

Tässä vesivoiman rooli on keskeinen, mutta myös vesivoiman tuotannon pitää pystyä paremmin vastaamaan sähkön kysynnän vaihteluihin, toteaa Kemijoki oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Yhtiöllä on parhaillaan käynnissä kehitysprojekti, jonka uskotaan tuovan tarvittavaa reagointikykyä sähkön tarpeen vaihteluihin.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut
Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä