Kun näin ensimmäisen kerran Oulun kaupungin verkkosivuilla komeilevat tekoälyllä luodut lapsikuvat, olin tyrmistynyt.
Kuvitteellisessa Oulussa Nallikarin rannalla kasvaa kuusia, ja Virpiniemen golf-viheriö on aivan rantaviivan tuntumassa. Vääristyneet kädet ja esineet paitsi huvittavat myös närkästyttävät.
Kokeilunhalu ja uusilla työkaluilla kikkailu on ajanut sen edelle, että kaupunki antaisi itsestään todellisuutta vastaavan kuvan.
Halvan näköiset tekoälykuvat rapauttavat koko Oulun kaupungin imagoa. Näinkö me haluamme markkinoida itseämme muille?
Aihe kuohuttaa etenkin nyt, kulttuuripääkaupunkivuoden alla. Paikallinen kulttuuriväki kokee kaupungin tekoälykuvat selän kääntämisenä valokuvauksen ja kuvituksen ammattilaisille.
On ironista, että samalla, kun kaupunki haluaa juhlistaa oululaista taidetta ja kulttuuria, se käyttää aitojen kuvien sijaan kansainvälisten tekoälyjättien tuottamaa sisältöä. Olkoonkin, että kuvat tilattiin paikalliselta markkinointiyritykseltä.
Tekoälykuva ei herätä luottamusta, kommentoi paikallinen valokuvaaja Antti J. Leinonen Kalevalle.
Onko paikkaa edes olemassa, jos siitä ei ole voitu ottaa valokuvaa?
Ei välttämättä. Elämysareenaa tai uutta vesiliikuntakeskusta ei ole vielä rakennettu. Useimmat kuvissa "näkyvät" paikat ovat kuitenkin jo pitkään olleet osa kaupunkikuvaa.
Kuvien tilaamisesta vastannut Karri Oikarinen kertoo, että niiden kohderyhmänä ovat hankesijoittajat ja yhteistyökumppanit. Pienellä kohderyhmällä ei kuitenkaan ollut enää merkitystä, kun aihe nousi esiin ja alkoi levitä sosiaalisen median alustoilla.
Kuvien käyttö oli kaupungin kärkihankeryhmältä virhearvio.
Kaupungin antamista kommenteissa nousee esiin myös ristiriita. Oikarinen kertoo tekoälykuvien olleen tarpeellisia hankkeiden alkuvaiheessa, kun materiaalia tulevaisuuden kohteista ei vielä ollut. Hankkeiden edetessä on tarkoitus tehdä aitojakin kuvia.
Oulun kaupunki taas perusteli valintaa keskiviikkona Facebook-postauksessaan hankkeiden pitkällä kestolla:
"Mikäli markkinointikuvissa käytettäisiin aitoja malleja, voisi syntyä tilanne, jossa ihmiset kuvissa eivät enää vastaisi todellisuutta silloin, kun hankkeet valmistuvat."
Oliko tekoälykuvia siis tarkoitus käyttää vain hankkeiden alkuvaiheessa, vai sittenkin pitkällä aikavälillä?
Postauksen väite itsessään on suorastaan naurettava. Kaupungin markkinoinnissa ja viestinnässä käytetään jatkuvasti kuvia ihmisistä, jotka luonnollisesti vanhenevat ja muuttuvat. Tekoälyllä luotu kuvitteellinen kuva ei taas varmasti vastaa todellisuutta hankkeiden valmistuessakaan.
Kysyttäessä viestintäjohtaja Harriet Urponen kertoo, että Facebook-postauksen muotoilussakin on osittain hyödynnetty tekoälyä. Kun tekoäly kommentoi itsensä tuottamaa sisältöä, alkaa se olla jo melko paksua.