Hyvää huomenta Oulun kaupunki, antoisaa kulttuurivuotta sinulle!
Ennen kuin pääsi on ihan pyörällä juhlahumusta, haluaisin "rakentavassa mielessä" muistella menneitä ja kysyä sinulta millä kaatopaikalla murenee Martti Aihan upea valkobetoninen Futura, hankintasi vuoden 1987 Veistoskatu-näyttelystä.
Jos muistat teoksen, ajattele miten mahtavalta se näyttäisi kulttuuripääkaupungin kruununa Kauppurienkadun ja Kirkkokadun risteyksessä, missä se veistoskadun ajan komeilikin, kunnes päätettiin ettei se siihen voinut jäädä (!), ja niinpä se kärrättiin jonnekin linja-autoaseman taakse homehtumaan. Poissa silmistä, poissa mielestä, hällä väliä – kuollut tekijä ei nosta syytettä heitteillejätöstä.
Kaatopaikkajätettä alkaa olla myös toinen Aihan teos, Snellmannin puistossa silmän ilona hehkunut Mediaattori, Kalevan lahja sinulle 1999. Hoitamattomana ja puhdistamattomana se on nuutunut näkymättömäksi – tai pikemminkin hyvin näkyväksi taideteoksen irvikuvaksi.
Puiston perusparannuksen yhteydessä valmistettiin paikat pienemmille veistoksille, yhtäkään pystiä ei niillä sijoilla ole näkynyt.
Entä mitä sanot Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Hallituskadulle tilaamastasi Tapio Roseniuksen Ambient-teoksesta (2017) värivaloineen ja vesialtaineen? Kerrassaan hieno idea, mutta mitä ihmettä tapahtui jo alkumetreillä; se ei toiminut. Valot välkkyivät silloin tällöin kunnes sammuivat lopullisesti, ja vesi kuivui roskakaukaloksi. Teoksen raato töröttää kuitenkin sitkeästi paikallaan ohikulkijoiden kummasteltavana.
Kysynkin minkälainen porukka on aikoinaan ollut hankintapäätöksen takana eli siis vastuussa koko sekamelskasta, ja kenen lompakkoa käytettiin. Ehkei rahaa sentään tärvätty ihan niin paljon kuin keskustan tuoreimpaan kummajaiseen, Rotuaarin jouluvalonauhoihin?
Muuten, uusi torinranta on ihan super, mutta miksi iso ruma roskis on jätetty parhaalle näköpaikalle?
Eipä tällä erää muuta kuin rohkeita ja kauaskantoisia päätöksiä ystävällisesti toivottaen
Sinikka Laine
etelän junan tuoma asukkaasi vuodesta 1967