Useissa eri medioissa on uutisoitu hälyttäviä uutisia sosiaalihuollon työvoimapulasta ja sosiaalipalveluiden leikkauksista. (Kaleva 24.4. ja Ylen uutiset 24.4.)
Hallitus on päättänyt kehysriihessään, että esimerkiksi sosiaalipalveluja rajaamalla haetaan sadan miljoonan euron säästöjä. Säästöt kohdistuvat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.
Sosiaalipalveluita ovat muun muassa vammaispalvelut, lastensuojelu ja perhepalvelut, aikuissosiaalityö, työllistymisen tuki, päihdepalvelut, mielenterveystyö, perheoikeudelliset palvelut sekä ikääntyneiden palvelut.
Sosiaalialan työntekijöillä on suuri huoli asiakkaista. Miksi? Koska
1) Sosiaalihuolto kärsii jatkuvasta työvoimapulasta. Työntekijät vaihtuvat tai puuttuvat kokonaan.
2) Hallitus hakee ratkaisua työvoimapulaan löyhentämällä sijaisten pätevyysvaatimuksia etenkin lastensuojelussa.
3) Sosiaalityöntekijöiden päätösvaltaa kavennetaan monilla hyvinvointialueilla.
Talentia Pohjois-Pohjanmaa kysyi tänä keväänä jäseniltään sosiaalipalveluiden tilasta Pohjois-Pohjanmaalla. Sosiaalialan korkeakoulutetut työntekijät kuvaavat, että työntekijöiden puuttuminen ja resurssivaje tarkoittavat jonoja palveluihin.
Konkreettisina esimerkkeinä resurssipulasta ovat muun muassa pula kuraattoripalveluista ja mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä huutava pula sosiaalityöntekijöistä. Kaikilla alueilla ei ole lainkaan sosiaalityöntekijää tai työntekijät vaihtuvat koko ajan. Resurssipula heijastuu asiakkaisiin ja pitkittää tai estää palvelujen saamista. Myös varhaiskasvatus kärsii työvoimapulasta.
Pohteella sosiaalipalveluissa asiakasohjauksen vahva rooli kaventaa yksittäisen työntekijän päätösvaltaa asiakkaan tarvitsemien palveluiden suhteen. Työntekijöiden ammatilliseen arvioon ja ammatilliseen vastuuseen ei luoteta.
Aluehallintovirasto tutkii päätöksenteon lainmukaisuutta (Kaleva 24.4.). Kuka kantaa vastuun, jos työntekijä näkee palvelutarpeen, mutta taloudelliset syyt estävät palvelujen järjestämisen?
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian tekemän työolobarometrin mukaan sosiaalialan korkeakoulutetuista työntekijöistä yli puolet koki alansa työhyvinvoinnin heikkenevän lähitulevaisuudessa. Alaansa piti vetovoimaisena vain neljännes vastaajista. Hallituksen suunnitelmat sosiaalipalveluiden leikkauksista tulevat tosiasiallisesti lisäämään kustannuksia ja rapauttamaan yhteiskuntamme perusturvallisuutta.
Meillä on esittää myös ratkaisuja. Työolosuhteet on saatava kuntoon, jotta palvelut toteutuvat lain mukaisesti. Tilanne korjataan kilpailukykyisellä palkalla, työtä ja hyvinvointia tukevilla työolosuhteilla ja resursseilla sekä tarkoituksenmukaisella työnjaolla ammattilaisten kesken. Työntekijöitä ei saa jättää yksin. Sosiaalihuollon asiakkailla on oikeus toimiviin palveluihin, hyvinvointiin ja hyvään elämään.
Minna Kaltio
puheenjohtaja
Talentia Pohjois-Pohjanmaa ry