Kil­pai­lu ke­sä­töis­tä käy kovana

Tulevan kesän kesätyöpaikkoja jaetaan jo.

Opiskelijalle se tarkoittaa stressaavaa, aikaa vievää ja turhauttavaa hakemusrumbaa.

EU-maiden työttömyystilaston kärkipaikkaa pitävässä Suomessa myös kilpailu kesätyöpaikoista on entistä kovempaa.

– Kyllähän tämä vaikuttaa siltä, kuin lottolappua jättäisi, viidettä vuotta historiaa Oulun yliopistossa opiskeleva Eelis Rintakoski, 26, sanoo.

Rintakoski on juuri käynyt Linnanmaan kampuksen Career Centressä hakemassa vinkkejä ansioluettelon parantamiseen. Career Centre on paikka, jossa opiskelijoille tarjotaan työelämätaitojen kehittämistä ja uraohjausta.

– Olen yrittänyt päästä kesäksi ministeriöön työharjoitteluun, mutta vähän epätoivoiselta se vaikuttaa. Jos se ei onnistu, niin yritän päästä johonkin vanhaan työpaikkaan, missä olen aiemmin ollut, Rintakoski miettii.

Usein vastauksena isoon työmäärään on vain automaattiviesti siitä, ettei tullut valituksi.

– Tuntuuhan se tavallaan vähän turhalta työltä, jos siitä ei mitään saa takaisin. On vaikea tietää, mitä yritykset haluavat, kun ei saa mitään palautetta esimerkiksi hakemuksista, Rintakoski sanoo.

Hän aikoo silti jatkaa yrittämistä ja toivoo edes puolikasta lottovoittoa, eli haastatteluun pääsyä.

– Silloin olisi heti paremmat mahdollisuudet. Olen parempi ilmaisemaan itseäni puhumalla.

Yliopiston uraohjaaja Salla Herrala ymmärtää opiskelijoiden turhautumisen. Tilanne on yleinen puheenaihe.

Työnhaun konkreettisten vinkkien lisäksi uraohjaajan tehtävä on luoda myös toivoa.

– Haluamme puhua myös siitä, että tulevaisuus ei ole vain työtä, vaan siihen mahtuu paljon muutakin elämää.

Herrala haluaa myös muistuttaa siitä, että kaikki työ on tärkeää.

– Jos ei tänä vuonna löydä oman alansa töitä, niin ei se ole katastrofi. Kannattaa pyrkiä pysymään aktiivisena ja tehdä konkreettisia toimia, jotta asiat saa pois mielestä. Työnhaku on pitkäjänteistä työtä.

Nuorilla haastava tilanne

Kesätyömarkkinoilla on nyt siitä poikkeuksellinen tilanne, että avoimiin pesteihin on tarjolla myös runsaasti hakijoita, joilla työkokemusta on jo ennestään.

Taustalla on korkea työttömyys, mutta myös kiristynyt työvoimapolitiikka. Työttömyyskorvauksen säilyttäminen edellyttää, että hakemuksia on lähetettävä säädetty määrä.

Nuoret ovat tässä väliinputoajia, kun kesätöitä havittelee kasvava määrä jo työkokemusta omaavia ammattilaisia, sanoo Business Oulun yritysten rekrytointipalveluiden päällikkö Tuija Karppila.

Karppilan mukaan harjoittelu- ja kesätyöpaikoille on kysyntää kaikilla aloilla, mutta eniten haussa on ollut tekniikan- ja ict-alan paikkoja.

– Haastava tilanne näkyy esimerkiksi tekniikan alalla, jossa uudisrakentaminen on ollut käytännössä pysähdyksissä. Tulevien osaajien pitäisi saada arvokasta työkokemusta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Tulevan kesän kesätyöpaikkojen määrästä voidaan esittää alkuvuodesta vasta valistuneita arvauksia, mutta selvää tuntuu olevan, että määrät jäävät selvästi vähemmäksi kuin esimerkiksi ennen koronapandemiaa.

Lasten ja nuorten säätiön mukaan vuonna 2024 alle 25-vuotiaita kesätyönhakijoita oli noin 350 000. Kesätyöpaikkoja on ollut tarjolla viime vuosina arviolta 150 000 – 200 000 kesää kohden.

Luvussa ovat mukana myös sellaiset pestit, joihin vaaditaan aiempaa työkokemusta ja korkeakoulutusta.

Elinkeinoelämän keskusliitto on puolestaan arvioinut kyselytutkimuksen perusteella, että sen jäsenyrityksiin on odotettavissa tulevana kesänä noin 105 000 kesätyö- ja harjoittelupaikkaa.

Vielä vuonna 2019 EK:n jäsenyritykset tarjosivat noin 130 000 kesätyöpaikkaa.

Linnanmaan kampusalueelle neljä ensimmäisen vuoden opiskelijaa pohtii tulevan kesän työllistymisvaihtoehtoja.

Laura Barsk, 20, Ira Pekkarinen, 19, Amelia Nurkkala, 20, ja Oona Valkoja, 19, opiskelevat ympäristötekniikkaa ja ovat vasta kartoittamassa, mitä oman alan kesätyö voisi tarkoittaa.

– Tekniikan alalta ehkä voisi saada jotain, mutta entä se ympäristötekniikka, Barsk sanoo.

Nurkkala on puolestaan yrittänyt katsella töitä Pirkanmaalta, jotta voisi viettää kesän kotikonnuillaan.

– Esimerkiksi kierrätyskeskus voisi olla ensimmäisen vuoden opiskelijalle mahdollinen työpaikka, mutta kyllä niistä paikoista tuntuu olevan tosi kova kilpailu.

– Kyllä minä vähän hädissäni olen, hän myöntää.

Isossa kuvassa he kaikki kuitenkin uskovat, että valmistumisen jälkeen töitä on tarjolla.

– Siinä mielessä tilanne on vielä aika hyvä, että meillä on valmistumiseen vielä useita vuosia, jonka aikana tilanne voi mennä parempaan suuntaan. En usko, että tekoälykään ainakaan nopeasti tai kokonaan meidän työtä muuttaa, Pekkarinen miettii.

Käytä tekoälyä fiksusti

Niin tekoäly.

Kielimallien yleistyminen on tehnyt etenkin kirjoitetun tekstin tuottamisen aiempaa helpommaksi, koska hakija voi pyytää tekoälyä käytännössä kirjoittamaan oman työhakemuksen.

Tekoälyä ei kuitenkaan kannata käyttää hakemusten kirjoittajana. On tärkeää, että nuoren oma ääni kuuluu hakemuksissa, toteaa K-ryhmän rekrytoinneista vastaava Ilona Castrén.

– Viime kesänä saimme työhakemuksia, joissa 15-vuotias nuori kuulosti aivan 55-vuotiaalta työnhakijalta, kun tekoälyn vastauksia oli kopioitu suoraan hakemukseen.

Castrénin mukaan tekoälyä kannattaakin käyttää lähinnä sparraamiseen.

Siltä voi esimerkiksi kysyä, miten oma työhakemus vastaa yrityksen avoinna olevaan paikkaan, tai esimerkiksi sitä, miten oman harrastuksen tuoman kokemuksen voisi sanoittaa hakemukseen.

Kaupan ala on kuntien ohella yksi isoimmista nuoria työllistävistä tahoista. Esimerkiksi K-ryhmä palkkaa tänä vuonna 5 000 nuorta. Näistä työpaikoista noin 460 sijoittuu Pohjois-Pohjanmaalle.

– Viime kesänä saimme 30 000 kesätyöhakemusta ja yhteensä vuoden aikana Keskon työpaikkoihin noin 100 000 hakemusta, Castrén havainnollistaa työpaikkojen kysyntää.

Miten ihmeessä tästä hakijatulvasta voisi sitten erottautua? Yksi vaihtoehto on liittää hakemukseen esimerkiksi videotervehdys.

Castrénin mukaan nuoret hyödyntävät videoita työhakemuksissa yllättävän vähän ottaen huomioon, kuinka visuaalisessa sosiaalisen median maailmassa he elävät.

– Onko se sitten sitä, että se ei ole sitä sinun omaa sisältöä, vaan siinä pitää olla virallisempi. Videolla saisi kuitenkin oman äänen kuuluviin ihan eri lailla kuin tekstihakemuksella.

Myös S-ryhmä palkkaa kesäisin suuret määrät nuoria. Pohjois-Suomessa toimiva Arina tarjoaa kesätyöpaikan noin 360 täysi-ikäiselle sekä 2–3 viikon tutustumisjaksoja noin tuhannelle kesä-ässälle.

– Hyvällä kesätyöntekijällä on positiivinen asenne työtä, työkavereita ja asiakkaita kohtaan. Lisäksi hän suhtautuu avoimin mielin uuden oppimiseen ja tekemiseen, Arinan henkilöstö- ja viestintäjohtaja Minna Salonen kertoo.

Kaupan alalla tehdään vuorotyötä, joten työntekijän joustavuus ja käytettävyys on Salosen mukaan yksi tärkeä kriteeri työntekijöitä valittaessa.

– Moni nuori kamppailee sen kanssa, kun lomaakin haluttaisiin pitää, mutta me arvostamme käytettävyyttä erityisen paljon yhdessä tietenkin soveltuvuuden kanssa.

Oulun kaupunki työllistää puolestaan tänä vuonna noin 800 nuorta, minkä lisäksi kaupunki tarjoaa 400 euron arvoisen kesätyösetelin 15–17-vuotiaille nuorille.

Viime vuonna kesätyösetelin avulla työllistyi reilut 3 000 nuorta työllistyi kesätyösetelien avulla.

Business Oulun palveluohjaaja Outi Söderman-Juvani kannustaa työnantajia tarjoamaan töitä myös kokemattomille nuorille.

– He ovat tulevaisuuden työntekijöitä, jotka hyvän työkokemuksen kautta voivat innostua alasta ja mahdollisesti työskennellä myöhemmin yrityksessä tai jäädä Oulun alueelle töihin.

Opiskelijoiden vinkit työnhakuun

Oulun ammattikorkeakoulussa sähkötekniikkaa opiskelevat Elina Seppänen, 21, Aliisa Alalammi, 23 ja tieto- ja viestintätekniikkaa opiskeleva Katarina Semjonova, 22, vannovat työnhaussa sosiaalisuuden ja reippauden nimiin.

– On sosiaalinen, luottaa itseensä, antaa positiivisen kuvan, tulee toimeen kaikkien kanssa ja osoittaa motivaation ja kiinnostuksen työn tekemistä ja työpaikkaa kohtaan, he luettelevat.

Semjonova tilanne on hyvä, sillä hän on jo työllistynyt Nokialle, mutta Seppänen ja Alalammi metsästävät vielä oman alansa kesätyöpaikkaa.

He aikovat hyödyntää perinteisten työpaikkailmoitusten lisäksi myös esimerkiksi rekrytointimessuja, joissa yritysten edustajien kanssa pääsee keskustelemaan kasvotusten.

Tällöin myös sosiaalisia taitoja voi tuoda esiin ihan eri tavalla kuin tekstin muodossa.

Positiivisesta asenteesta huolimatta hankala työllisyystilanne on läsnä nuorten keskusteluissa.

– Kyllä me keskustelemme tästä tilanteesta tosi paljon opiskelukavereiden kanssa. Viime vuonna moni kaveri meni töihin ihan mihin tahansa vain pääsi, Alalammi sanoo.

Oulun yliopistossa ympäristötekniikkaa kolmatta vuotta opiskeleva Feliks Heikkilä, 23, uskoo löytävänsä oman alansa töitä kesäksi.

Hän vinkkaa, ettei jokaista hakemusta kannata kirjoittaa erikseen. Hakukirjeen voi tehdä siten, että sitä on helppo muokata haetun työpaikan mukaan.

Heikkilä miettii, että esimerkiksi teollisuudessa voi olla paljon työpaikkoja piilossa, joita ei heti osaa ajatella.

– Näistä mahdollisista piilotyöpaikoista ja ylipäätänsä paikoista, joissa omalle alalle voi työllistyä on jaettu tietoa esimerkiksi killan [ainejärjestö] kautta.

Lopulta työpaikan eteen on kuitenkin tehtävä töitä.

– Kannattaa tehdä lista paikoista, joihin aikoo hakea, laittaa hakemukset ajoissa, kysyä suoraan yrityksiltä ja jaksaa vain hakea niitä paikkoja.