Kolumni

Kou­lu­tus­po­li­tii­kan isoilla lin­ja­rat­kai­suil­la on yhteys op­pi­mis­tu­los­ten muu­tok­siin

Arkitieto ja viestit kouluista ja opettajayhteisöistä vakuuttavat, että muutosagentteja on kuunneltu. Perinteinen opettaja, joka opettaa oppiainettaan, ei sopinut uudistuksen kuvaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tammikuussa sivistyskatsauksen, joka on synnyttänyt vilkkaan keskustelun koululaisten oppimistulosten heikkenemisestä. Muutosten ymmärtämiseksi on tarpeellista nähdä pitkä kehityslinja ensimmäisistä systemaattisista koulusaavutusmittauksista 1960-luvulta nykyhetkeen.

Vuonna 1964 julkaistussa matematiikan koulusaavutuksia mittaavassa kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittui 13 osallistujamaan joukossa viimeiseksi. Muissa oppiaineissa sijoitukset eivät olleet juuri parempia, mutta vähitellen alkoi kipuaminen kansainväliseen kärkeen 2000 -luvun alkuun tultaessa. Sen jälkeen alkoi lasku ja suunta keskikastiin.

Massiiviset koko koulutusjärjestelmää koskevat rakenteelliset uudistukset 1970-luvulla loivat yleisen makrotason kehyksen ja edellytykset koulutustason nousulle.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut