Korona-aika heikensi äitien hyvinvointia enemmän kuin isien, kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksessä. Äidit kokivat useammin jaksamisen ongelmia ja yksinäisyyttä. Koronakriisi toi selvemmin esiin jo olemassa olevia sukupuolten välisiä eroja vanhemmuuden vastuiden jakautumisessa.
Äidit kokivat isiä useammin korona-ajan kuormittavaksi esimerkiksi työn ja lastenhoidon yhteensovittamisen kannalta. Sukupuolten väliset erot kuormittavuuden kokemisessa palasivat entiselleen poikkeusaikojen loputtua.
THL:n erikoistutkija Johanna Närven mukaan lastenhoitovastuu kasautui myös korona-aikana äideille. Positiivista oli hänen mukaansa perinteisessä sukupuolten välisessä työnjaossa tapahtuneet poikkeukset. Selvityksen mukaan osassa perheistä korona-aika lisäsi isien vastuunottoa lastenhoidosta.
Kotihoidon tukea käytettiin enemmän
Korona-aikana perheitä kuormitti muun muassa varhaiskasvatuksen ja alakoulun nuorimpien vuosiluokkien etäopetus. Kelan tietojen mukaan tällöin alle kolmevuotiaiden lasten äidit ja isät käyttivät hieman aiempaa enemmän kotihoidon tukea.
– Vaikuttaa siltä, että kotihoidon tuki oli koronarajoitusten aikaan monille perheille hyvä tapa järjestää lastenhoito, kertoo Kelan erikoistutkija Miia Saarikallio-Torp tiedotteessa.
Poikkeusolojen aikana kotihoidon tukea käyttävien isien määrä nousi suhteellisesti enemmän kuin tukea käyttävien äitien. Kotihoidon tukea käyttäviä isiä on kuitenkin hyvin vähän äiteihin verrattuna. Rajoitusten poistuttua kotihoidon tuen käyttö palasi kummankin vanhemman kohdalla ennalleen.
Suomessa korona-ajan seuraukset vanhempien hyvinvoinnille eivät olleet yhtä huomattavia kuin maissa, joissa päiväkotien ja koulujen rajoitukset olivat pitkäkestoisempia.
– Suomessa hyvinvointivaltioon kuuluva sosiaaliturva ja varhaiskasvatusjärjestelmä antoi perheille hyvin tukea myös kriisin yli, Närvi toteaa.
Hän lisää, että koronakriisin jälkihoidossa on tärkeää ottaa huomioon äitien mahdollisesti pitkäaikaisempikin kuormittuneisuus.