Politiikan puheenparsi on muuttunut köyhemmäksi. Poissa ovat aikoinaan kansakunnan muistiin painuneet iskusanat kuten loiskiehunta, kyllä kansa tietää tai talonpojan tappolinja.

Pääministeri ei sinetöi ärtymystään parahtamalla "minä juon nyt kahvia" eikä syrjäytetty johtaja totea: "Kansanvalta on puhunut, pulinat pois."  Sellaistakaan poliittista ajatusta ei enää kuule, että ”herroja kyllä pittää eppäillä”.