Äidinkieli on aivoissamme raivostuttavan sitkeänä tehdasasetuksena.
Suhde äidinkielen ja itsemme välille syntyy jo lapsena. Ensimmäiset muistot lapsuudesta tallentuvat, kun opimme kuvailemaan tilannetta sanoilla. Harva ajatus nykyäänkään päätyy päähämme ilman kylkiäisenä kiemurtelevaa sanaa. Ainakin omat ajatukseni ovat kuin taukoamatonta puhetta, siis sanoja.
Äidinkieli tuntuu niin tiiviiltä osalta itseä, että sen lähes unohtaa olevan peräisin mielen ulkopuolelta.