Ko­koo­mus syytti hal­li­tus­ta soten leh­män­kau­pois­ta: Sdp:n toi­vees­ta pal­ve­lui­ta kes­ki­te­tään jul­ki­sel­le, kes­kus­ta saa maa­kun­nat ja maa­kun­ta­ve­ron

Kokoomuksen varapuheenjohtajan Anna-Kaisa Ikosen mielestä sote-uudistukseen sisältyy merkittäviä riskejä.

Kokoomuksen varapuheenjohtajan Anna-Kaisa Ikosen mielestä hallituksen esittämällä maakuntamallilla ei ratkaista sosiaali- ja terveyspalvelujen ongelmia, vaan niitä lisätään.

Ikonen sanoi sote-uudistuksen lähetekeskustelussa eduskunnassa, ettei ihmisten hoitoon pääsy parane. Kustannussäästöjen sijaan sote-menojen kasvu kiihtyy.

– Nyt käsissämme on puhdas hallinnonuudistus. Tämä lakipaketti ei tuo yhtään uutta hoitajaa, sosiaalityöntekijää tai lääkäriä, Ikonen sanoi.

Hän muistutti, että valtiovarainministeriön arvion mukaan hallituksen malli maksaa ensimmäiset 15 vuotta kumulatiivisesti enemmän, kuin jos ei tehtäisi mitään.

Ikonen epäilikin, että uudistuksen taustalla ovat ideologiset syyt.

– Lehmänkaupassa sdp:n toiveesta palveluita keskitetään julkiselle ja keskusta saa maakuntahallinnon ja maakuntaveron. Kokoomus ei tätä hyväksy, Ikonen sanoi.

Kokoomus on esittänyt, että sote-palveluiden kehittämistä jatketaan kuntapohjaisesti. Ikonen syyttikin hallitusta kaupunkien toimintamahdollisuuksien tuhoamisesta, kun niiden tulorahoitusta ja investointikykyä heikennetään.

Lähipalvelut huolena

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Arja Juvonen korosti, ettei sote-vastuun siirtämistä maakunnille saa käyttää tekosyynä lähipalveluiden alasajoon.

Perussuomalaisten mielestä erityisesti vanhustenhoidon tulee säilyä kuntien alueella ja niiden järjestämisvastuulla.

Perussuomalaisten Arja Juvosen mielestä sote-vastuun siirtämistä maakunnille ei saa käyttää tekosyynä lähipalveluiden alasajoon.

Palvelujen rahoitusta Juvonen piti uudistuksen keskeisenä ongelmana.

– Hyvä hallitus, te olette antamassa EU:n elvytyspakettiin miljardikaupalla rahaa, joka tarvittaisiin sote-palvelujen korjaamiseen. Suomalaisten sote-rahat annetaan muille maille, hän arvosteli.

Juvonen oli huolissaan myös henkilöstön asemasta.

– Mikään uudistus ei voi onnistua, vaikka taustalla pyörisi millainen hallintohimmeli, jos varsinaisen työn tekevä henkilöstö puuttuu.

Juvonen muistutti, että sdp:n puheenjohtajana toiminut Antti Rinne lupasi vielä eduskuntavaalituloksen varmistuttua, että jos sdp on hallituksessa, sotea tehdään yhdessä muiden puolueiden kanssa parlamentaarisesti. Nyt niin ei tapahtunut.

– Kaikki keskeiset päätökset tehtiin ilman yhteistä valmistelua, poliittisten valintojen pohjalta asiantuntijoita kuulematta ja vaikutusarvioita laatimatta.

Maakuntaveronkin hallitus päätti toteuttaa viimeistään 2026, minkä vuoksi asiaa valmistelevalle komitealle jäi Juvosen mukaan pelkkä kumileimasimen rooli.

Osa hyvinvointialueista liian pieniä

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtajan Päivi Räsäsen mielestä uudistus olisi pitänyt valmistella sosiaali- ja terveyspalvelujen eikä poliittisen tarkoituksenmukaisuuden pohjalta.

Räsäsen mielestä osa hyvinvointialueista on pienempiä kuin keskisuuret kaupungit eivätkä ne pysty toteuttamaan palvelujen integraatiota.

Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen arvosteli maakuntaveroa. Mitä useampi verottaja, sitä enemmän veroja, hän sanoi.

Maakuntaveron sijaan kristillisdemokraatit kannattavat sote-palvelujen rahoitusta valtion talousarviosta.

– Keskeiset huolet uudistuksessa ovat raskas maakuntamalli, puutteellinen integraatio, riittämätön rahoitus, yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntarjoajien asema sekä viime kauden tavoin tiukka aikataulu, Räsänen kiteytti.

14.12. korjattu näppäilyvirhe vuosiluvussa: Maakuntaveron kerrottiin virheellisesti toteutuvan 201. Oikea vuosiluku on 2026.