Kirjoitin Eduskunnasta-kolumnin valtion taloudesta (Kaleva 12.10.), jossa kerroin huoleni muun muassa siitä, että korkomenot nousevat jo 1,5 miljardiin euroon ensi vuonna.
Kirjoitukseni johdosta kollega Kettunen (Kaleva 15.10./Lukijalta) syytti allekirjoittanutta ”harhaanjohtavasta ja huterasti perustellusta rajusta syytösryöpystä”, ja kyseli kokoomuksen linjan perään.
Käyn tässä läpi muutaman asian kokoomuksen linjasta ja korjaan Kettusen miljardivirheen. Muilta osin kutsun kollegan keskustelemaan kasvokkain – varsinkin, kun eduskunnan koronarajoitusten poistuttua voimme vihdoin taas olla kuppilassa samassa pöydässä.
Kokoomuksen linja on, että haluamme pelastaa suomalaiset hyvinvointipalvelut ja pysäyttää valtion velkaantumisen. Suomessa on oltava toimivat terveyspalvelut ja sairaanhoito, hyvät vanhuspalvelut, laadukas koulutus ja luotettava poliisi tulevaisuudessakin.
Vasemmistohallitus on Etlan laskelmien mukaan ottanut 11 miljardia koronakriisiin ja Venäjän hyökkäyssotaan liittymätöntä velkaa. Kettunen listasi osin virheellisesti asioita, joita tällä 11 miljardilla on rahoitettu. Toivon, että Kettunen tarkistaa faktat ennen kuin seuraavan kerran syyttää allekirjoittanutta ”halpahintaisesta räksytyksestä”.
Kettunen esimerkiksi kertoi 11 miljardista ”noin puolet – 5,3 miljardin euroa – muodostuvan tuloveronkevennyksistä”. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tuloverotusta on Rinteen-Marinin hallituksen aikana kevennetty yhteensä noin 2,2 miljardilla eurolla. Tuo luku on peräisin eduskunnan riippumattoman tietopalvelun laskelmista.
Entä olisiko kokoomus jättänyt tekemättä panostukset koulutukseen tai kustannusten noustessa ylimääräisen sosiaalitukien indeksitarkistuksen? Emme olisi. Olemme esittäneet 260 miljoonan lisäpanostuksia koulutukseen. Erona se, että panostuksemme eivät olisi velkarahoitteisia ja määräaikaisia, vaan pysyviä panostuksia kestävällä rahoituksella.
Pelastaaksemme hyvinvointiyhteiskunnan palvelut olisimme velkamiljardien sijaan rahoittaneet palveluja toteuttamalla työllisyystoimia 3,5 miljardilla eurolla. Kokoomuksen esittämiä julkista taloutta vahvistavia työllisyystoimia olisivat muun muassa terapiatakuu, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus ja yksilölliset TE-palvelut. Lisäksi tavoitteemme on jatkossakin niin sanottu ”työmiljardi”, eli vähentää työn verotusta kaikissa tuloluokissa yhteensä noin miljardilla eurolla.
Kokoomus on toistuvasti kysynyt, miksi Marinin hallitus ei ole tehnyt kannustavia työllisyyspäätöksiä ja jo aiemmin sovittuja säästöpäätöksiä. Sen sijaan Marinin hallitus on suunnitellut yrittäjille kalliimpaa eläkevakuutusta ja järjetöntä maastapoistumisveroa sekä unohtanut vaikuttaa EU:n ennallistamisasetukseen ajoissa.
Ilahduin, kun Kettunenkin mainitsi, että yhteistyötä tarvitaan. Haikeudella muistelen Sipilän hallituksen aikaista yhteistyötä keskustan kanssa, jolloin suomalaisiin yrityksiin syntyi noin 140 000 uutta työpaikkaa ja valtiontaloutta tasapainotettiin. On aika sivuuttaa hallitus-oppositio-rajat ja yhdistää voimat Suomen ja pohjoisen puolesta. Luotan, että näistä asioista käymme kollega Kettusen kanssa rakentavaa keskustelua tulevina viikkoina.
Mari-Leena Talvitie
kansanedustaja (kok.)
Oulu