Suomen strateginen tila tulisi nähdä kokonaisuuden kautta. Sanomattakin on selvää, että liian tiukasti omaan napaan katsominen kostautuu myöhemmin. Taloudessa analyyttisyys on tärkeämpää kuin tunteilu.
On äärimmäisen vastuutonta jättää maan talous ennätysmäisiin velkoihin, poistuen itse paikalta muualle. Muut joutuvat korjaamaan tilanteen ja saavat siitä aiheettoman kuorman kannettavaksi. Vertailukelpoisuudessa ovat esillä mittarit, jotka eivät toimi keskenään.
Maailma on muuttunut ja kilpailukyky sekä tilanne sen myötä. Miltä näytämme ulospäin, sitä myös olemme. Muut vievät ja me häviämme. Me elämme velaksi ja investointimme hyytyvät. On kysyttävä itseltä, ketä vastustat, kun jarrutat muutosta ajan hengessä?
Asian vakavuuden ja esimerkin vuoksi on katsottava Pisa-tuloksia ja meidän pärjäämistämme siinä. Ovatko digitaalisuus, tekoäly, itseopiskelu, etäopiskelu, kännykkä ja muut digivempaimet yhdistettynä liikkumattomuuteen tehneet meistä erinomaisempia kuin muista kilpailijoista?
Olisiko aika palata perusasioihin? Liike on lääke ja velka on maksettava? Ylipäätään on enemmän tehtävä asioita, kun puhuttava niistä?
Marko Hoikkaniemi
Oulu, Haukipudas