Kirjojen arvonlisävero nousee ensi vuoden alusta 14 prosenttiin. Alvin nosto vaikuttaa suoraan kirjojen myyntiin, mikä taas vaikuttaa siihen, kuinka paljon lapset ja nuoret lukevat. Suomalaisten lukutaidon heikkenemisestä on puhuttu jo iät ja ajat. Jos valtion tasoltakin tehdään lukutaitoa heikentäviä päätöksiä, mitä ratkaisuja meille asiassa enää jää?
Nykyään myös digitaaliset laitteet ja niiden suuri käyttö vaikuttavat lukutottumuksiin, eikä pelkästään lasten ja nuorten, vaan myös aikuisten lukutaito heikentyy ruutujen tuijotuksen myötä.
En ole kieltämässä digilaitteita, sillä ne ovat varmasti vakiinnuttaneet paikkansa yhteiskunnassamme ja lisänneet monenlaisia helpotuksia arkeen. Kuitenkin suosittelisin, että erilaisiin digitaalisiin alustoihin ja laitteisiin kannattaakin suhtautua vähän samaan tapaan kuin mihin tahansa muuhun addiktoivaan kulutustuotteeseen.
Älylaitteet elävätkin kultakauttaan nykynuorten käsissä, hieman samaan tyyliin kuin alkoholi 70-luvun nuorisolla. Nykyään uutisoidaankin siitä, ettei nuorisoa kiinnosta samalla tavalla päihteiden käyttö kuin viisikymmentä vuotta sitten. Sen sijaan addiktoivan alkoholikäyttäytymisen ovat osittain korvanneet älypuhelimet.
Niin alkoholilla kuin älylaitteiden ylikuluttamisella on molemmilla negatiivisia ja haitallisia vaikutuksia kognitioon, muistamiseen ja uuden tiedon oppimiseen. Tutkimukset osoittavat, että ihminen oppii lukemalla asioita paremmin fyysisestä kirjasta kuin näytöltä. Myös kynän ja käden yhteistoiminta muistiinpanojen tekemisessä vahvistaa muistia ja siirtää opittua tietoa paremmin varastomuistiin.
Pyrimme helppoihin, automatisoiviin ja nopeuttaviin ratkaisuihin oppimisessa, vaikka käykin päinvastoin. Ihminen tyhmentää itseään jatkuvasti luottamalla siihen, että laitteet voivat oppia hänen puolestaan.
Suomi rakentaa yhteiskuntaa kohti jatkuva oppiminen on keskiössä. Vuoteen 2030 mennessä tavoitellaan, että suomalaisista nuorista 50 prosenttia olisi korkeakoulutettuja. Korkeakoulutuksen perusedellytyksenä on lukutaito. Lukutaidolla tarkoitan tässä sitä, kykeneekö henkilö ymmärtämään lukemaansa ja osaako hän tulkita tekstiä sen viitekehyksessä.
Yksi lukutaidon mittareista on esimerkiksi se, kykeneekö lukija tunnistamaan, mikä tekstilaji on kyseessä. Hyvä lukija pystyy myös tunnistamaan, onko tekstin sävy neutraali vai pyrkiikö se vaikuttamaan lukijaansa.
En tiedä, minkälaisilla teoilla nuorten viinanjuonti saatiin loppumaan tai suuresti vähenemään, mutta toivon samanlaisia ratkaisuja älypuhelinten suhteen. Onneksi nuorten lukemattomuuteen on valtakunnallisesti tarttunut lokakuussa käynnistynyt Lukuboost-vaikuttavuuskampanja, jonka mahdollistaja muun muassa Oulun kaupunki on.
Oululla on myös oma Lukevin kaupunni -kampanja osana Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 toimintoja. Toivottavasti suomalaisten nuorten lukutaito saadaan elvytettyä, yksi someton tauko kerrallaan.
Ellamari Koutonen
tietojenkäsittelyn tradenomi, kirjallisuudentutkimuksen opiskelija, Oulu