"Meni vähän turhaan jumiin", pääministeri Petteri Orpo kuvasi hallituksensa tilannetta tiistaina eduskunnassa. Lukko tarkoitti poliittista kriisiä viimeistään sillä hetkellä, kun hallitusrintama hajosi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin luottamusäänestyksessä eduskunnassa.
Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmä ei äänestänyt Rydmanin puolesta vaan RKP:n kansanedustajat painoivat tyhjää-nappia. RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz totesi puheenvuorossaan medialle kovasanaisesti, että Wille Rydman on uhmannut pääministeriä ja hallituksen toimintakykyä kieltäytymällä sopimasta yhdessä sote-järjestöjen avustusehdoista.
Suhteet hallituksessa alkoivat kiristyä juhannusviikon alussa. Wille Rydman ilmoitti tiukentavansa sote-järjestöjen valtionavustusten tukikriteerejä. Kokoomuksessa ja RKP:ssä tuohduttiin Rydmanin omapäisestä menettelystä. Myös kriteereiden painotuksissa nähtiin perussuomalaisen ministerin irtiotto hallituksen linjasta.
Pääministeri Petteri Orpo joutui jyräämään Rydmanin aikeet. Orpo toi järjestöavustusten ehdot varhain tiistaina aamulla hallituksen ylimääräiseen neuvotteluun, jossa hallitus äänesti asiasta. Perussuomalaiset kärsivät äänestyksessä tappion. Nyt avustusehdot viedään jatkovalmisteluun ja ne on tarkoitus määritellä pikaisesti uudestaan muuttamalla asetusta.
Hallitus on sopinut sote-järjestöjen valtionavustusten leikkauksista ensi vuonna 274 miljoonasta 190 miljoonaan euroon. Leikkausten määrästä ei ole erimielisyyttä vaan riitaan ajauduttiin siitä, miten leikkaukset eri järjestöille kohdennetaan.
Wille Rydmanin itse määrittelemät tavoitteet heijastelevat perussuomalaisten identiteettipoliittista linjaa. Rydman muun muassa esittää, että valtionavustusta eivät saisi ne järjestöt, joiden toiminta kohdistuu pääasiassa "yhteen tiettyyn ei-terveydellisperusteiseen tausta- ja identiteettiryhmään."
Käytännössä muutos tarkoittaisi, että tuki loppuisi seksuaalista tasavertaisuutta edistävältä Setalta. Niin ikään pakolaisjärjestöjen avustukset saatettaisiin lakkauttaa. Samoin sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestöltä Sostelta loppuisi valtiontuki.
Kuplintaa nykyhallituksessa on esiintynyt useasti. Jo ensimmäisenä kesänään 2023 Orpon hallitus ajautui rasismikohun takia kriisiin ja perussuomalaisten elinkeinoministeri Vilhelm Junnila joutui eroamaan.
Syksyllä 2024 hallitus päätti uudestaan millä kriteereillä Suomeen otetaan kiintiöpakolaisia. Silloinkin asia jouduttiin ottamaan uusintakäsittelyyn perussuomalaisten oman linjauksen takia.
Oletettavasti pesäeroa hallituskumppaneihin otetaan sitä enemmän mitä lähemmäksi ensi kevään eduskuntavaalit tulevat. Kuten Kalevan artikkelissa (15.6.) kerrottiin, hallitusväsymys on suomalaisessa politiikassa toistuva ilmiö. Moni hallitus on eronnut loppumetreillään.
Kun vaalikausi alkaa täyttyä, ministerit ryhtyvät puhumaan puolueensa äänellä. Irtiotoilla ja nokittelulla pyritään nostamaan omaa mainetta eikä hallituksen yhtenäisyydestä enää välitetä niin kuin hallitustaipaleen alussa. Sote-avustusten kiista jatkunee, jos Wille Rydman ei suostu esittelemään uusittuja hakukriteerejä.
