Kalevassa 25.10. julkaistun Jessi Jokelaisen, Camilla Jokelan ja Anne Huotarin mielipidekirjoituksen näkemys sosiaali- ja kriisipäivystyksen tilanteesta ei vastaa arjen todellisuutta.
Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja kriisipäivystys auttaa kiireellisessä sosiaalisen avun tarpeessa. Se antaa kriisiapua järkyttävissä elämäntilanteissa ympäri vuorokauden, esimerkiksi kiireellisissä lastensuojeluasioissa, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa, akuuteissa kriiseissä ja vanhusväestön kiireellisessä avuntarpeessa.
Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä työskentelee 12 sosiaalityöntekijää, 10 sairaanhoitajaa ja vastuuyksikköpäällikkö. Yksikössä on pitkäaikaisia sosiaalityöntekijöitä ja sairaanhoitajia. Henkilöstön vaihtuvuus on vähäistä.
Mielipidekirjoituksessa todetaan, että Jokilaaksojen sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien vakanssit muutettiin pääosin sairaanhoitajan vakansseiksi. Kun sosiaalipäivystys siirtyi osaksi Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja kriisipäivystystä, vahvistettiin sosiaali- ja kriisipäivystystä kahdella sosiaalityöntekijällä ja kolmella sairaanhoitajalla. Kuusi vakanssia siirtyi Pohteen muihin sosiaalipalveluihin. Pohteen sosiaalihuollossa työskentelee noin 800 ammattilaista lasten, nuorten ja perheiden hyväksi.
Mielipidekirjoituksen huoli lastensuojelun vaarantumisesta ei vastaa käytännön työn arkea. Terveyssosiaalityön muutos vahvistaa viranomaissosiaalityötä, kun terveydenhuollon ja sosiaalityön yhteistyö tiivistyy. Sosiaali- ja kriisipäivystykseen tulleisiin tehtäviin on pystytty ja pystytään vastaamaan aivan kuten ennenkin.
Sosiaali- ja kriisipäivystyksellä on ollut 1.1.–30.9.2025 yhteensä 20 903 tehtävää. Näistä suurin osa on lastensuojeluilmoitusten ja sosiaalihuoltolain mukaisten ilmoitusten vastaanottamista ja käsittelyä sekä ohjausta ja neuvontaa puhelimitse.
Virka-ajan ulkopuolella kotikäyntejä vaativia tehtäviä on ollut 663, joista noin 80 prosenttia on kohdistunut Ouluun ja Oulun lähikuntiin ja loput 20 prosenttia Koillismaalle ja Jokilaaksojen alueelle. Jokilaaksojen sosiaalipäivystyksen aikana kotikäyntiä vaativia tehtäviä oli virka-ajan ulkopuolella keskimäärin 12 kuukaudessa.
Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä työskentelee aina pätevä sosiaalityöntekijä. Päätökset asiakkaiden palvelutarpeesta tehdään aina lainsäädännön vaatimalla tavalla. Vain sosiaalityöntekijä voi tehdä esimerkiksi lastensuojeluin mukaisia päätöksiä ja arvioida erityistä tukea tarvitsevan henkilön palveluntarvetta.
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen tehtävät liittyvät usein päihde- ja mielenterveyden häiriöihin. Myös ikäihmisiä koskevat tehtävät lisääntyvät kasvussa. Molemmissa tarvitaan myös terveydenhuollon henkilöstön osaamista.
Erityisesti tässä ajassa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten monimutkaisiin tuen tarpeisiin vastaaminen edellyttää sujuvaa ja oikea-aikaista yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välillä. Sitä tulee edelleen vahvistaa.
Marja Salonen
lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen palvelualuejohtaja
Leena Mämmi-Laukka
toimialuejohtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut ja OYS Psykiatria
Leena Pimperi-Koivisto
sosiaalijohtaja
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde