Kestävä kehitys edellyttää, että meidän on huolehdittava siitä, että seuraavat sukupolvet pystyvät tyydyttämään kohtuulliset tarpeensa. Meillä ei ole oikeutta tuhlata ja käyttää kohtuuttomasti maapallon voimavaroja.
YK:n globaali toimintaohjelma, Agenda2030, ohjaa maailman kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä. Suomen hallitus valmistelee parhaillaan eduskunnalle päivitystä maamme toimintasuunnitelmaan.
Kulloinenkin pääministeri toimii Suomen kestävän kehityksen toimikunnan puheenjohtajana. Onkohan Petteri Orpo huolehtinut kestämättömän tunnin junahankkeen toimikunnan käsittelyyn? Tuskinpa!
Oulu on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin; erityisesti kestävään kaupunkisuunnitteluun. Valitettavasti hienoja periaatteita ei noudateta, vaan toimitaan kestämättömästi. Kaupungin lisäksi lähes kaikki toimijat (pankit, yritykset, rakennusliikkeet…) ”vannovat” nettisivuillaan ja julkisuudessa noudattavansa kestävää kehitystä. Kuulostaa kauniilta!
Surullisia esimerkkejä kuitenkin löytyy: erikoisina huippuina osuustoiminnan ”tuotokset” – Terwatorni-hanke ja Osuuspankin toimivan rakennuksen purku.
Jos hallintoneuvostot ja toimitusjohtajat pystyvät perustelemaan kestävyyden, niin siitä vaan. Siihen asti väitän, että molemmissa tapauksissa on kyse rahasta ja niin kuntalaisten kuin osuusliikkeiden jäsenten aliarvioinnista.
Vanha rehentelevä sananparsi ”Näin tekee osuuskauppaväki” kalskahtaa kornilta tässä yhteydessä. Kestävä kehitys toimi Oulussa Potemkinin kulisseina lähes kaikille toimijoille päättäjistä liike-elämään.
Luulenpa tulevia sukupolvia kiinnostavan se, miten Oulussa ratkaistaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat. On selvää, että pieni Oulu ja pieni Suomi eivät ratkaise ilmastonmuutosta. Se ei sulje pois osallistumista torjuntaan, vaikka yhden puolueen mielestä vielä jokin aika sitten koko ilmiötä ei edes ollut olemassa.
Kaikki ovat kuitenkin kokeneet kuumenemisen. Meidän on pakko sopeutua ja siksi meidän on tehtävä varautumissuunnitelma tulevia sukupolvia – ja myös itseämme – varten. Vai väittääkö joku ilmastonmuutoksen olevan nopeasti ohimenevä ilmiö?
Meillä on velvollisuus muistaa tulevat sukupolvet. Luulisi, että myös osuustoimintaliike osallistuu tähän ja yrittää lieventää saamaansa mainehaittaa. Joten Arina luopukoon tori- ja suistoalueen tärväämisestä ja rakentakoon torninsa aseman alueelle.
Osuuspankki tehköön malliesimerkin kestävän kehityksen periaatteiden mukaan rakennetusta talosta. Muuten uusi vuoden alusta voimaan tuleva rakennuslaki velvoittaa siihen. Rahasta ei varmaankaan ole puutetta!
Olen muuten kuukausia sitten jättänyt valtuustoaloitteen varautumissuunnitelman tekemisestä. Mihin lienee hautautunut? Ei kai monitoimiareenan paperien alle?
Voi olla, että olen ymmärtänyt väärin, mutta valtuustoryhmien puheenjohtajien yhteinen (suuri?) huoli tuntuu olevan monitoimiareenan toteutuminen. Se ei todellakaan ole elintärkeä asia.
Elämmekö unessa, kysyi aikoinaan oululainen filosofi ja osuustoimintamies (!) Yrjö Kallinen. Miten on ja mikä on tärkeää?
Veikko Ervasti
Oulu