Kiitos Donald Trumpin, talouskasvun liikkeelle lähtö siirtyy Suomessa taas. Sama koskee julkisen talouden kohentumista. Siksi on haettava jälleen uusia tasapainotuskeinoja.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen nosti pari päivää sitten Uutissuomalaisessa esiin yhden ajatuksen: eläkekaton.
Kohteena olisivat korkeimmat eläkkeet. Kaikkosen mukaan eläkekatto ei yksin korjaisi Suomen julkisen talouden ongelmia mutta "olisi viesti kansalaisille siitä, että suurituloisimmatkin ovat mukana talkoissa".
Siihen, missä euromäärässä katto tulisi vastaan, Kaikkonen ei ottanut kantaa.
Ei ole yllätys, että kokoomus torjuu Kaikkosen ehdotuksen. Äkkipäätään yllättävämpää on demarien nyrpeä asenne.
SDP:n talouspoliittinen ääni, kansanedustaja Joona Räsänen muistuttaa Iltalehdessä, että huipputuloisten eläkeläisten määrä on hyvin rajallinen. Eläkekattoa huomattavasti parempi keino osallistaa vauraita eläkeläisiä taloustalkoisiin on Räsäsen mukaan progressiivinen verotus.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ei tyrmää eläkekattoa, mutta siitä ei hänenkään mukaansa olisi valtiontalouden akuutin tuskan helpotukseksi. Korkeimpiin eläkkeisiin vasemmistoliitto puuttuisi muin keinoin.
Poliitikoista riippumattoman näkemyksen keskusteluun tuo runsaan vuosikymmenen takainen Eläketurvakeskuksen (ETK) selvitys. Sen aiheena oli juuri eläkekaton toimivuus.
Selvityksen yksiselitteinen lopputulos oli, että eläkekatto ei poistaisi yksittäisiä suuria eläkkeitä. Maailmalla eläkekatto on yleensä johtanut siihen, että lakisääteisen järjestelmän oheen on syntynyt toinen järjestelmä vahvoissa asemissa olevien henkilöiden eläkkeitä turvaamaan.
Toinen heikkous eläkekatossa liittyy eläkemaksujen kokoamiseen. Suomessa eläkevakuutusmaksu ja eläke-etuus vastaavat toisiaan. Jos eläke-etuutta kutistettaisiin, myös eläkemaksuja tulisi alentaa.
Eläkekatto pienentäisi myös eläkemaksuja. Koska perustuslain mukaan ansaitut eläkkeet pitää aina maksaa, työelämässä olevien eläkemaksuja jouduttaisiin maksuvajeen oikaisemiseksi nostamaan.
Mahdollinen olisi siis näkymä, jossa suurimpia eläkkeitä nauttivat eivät kärsisi lainkaan, eli he eivät "osallistuisi talkoisiin". Sen sijaan rasitus iskisi työssä käyviin.
Kaikkosen avauksen voi vuosi ja kuukausi ennen vaaleja lukea hätäisenä yrityksenä kosiskella äänestäjiä. Keskustan kannatus on ollut monta kuukautta laskuliu'ussa. Viime elokuussa kannatus oli HS-gallupissa vielä 16, 3 prosenttia, tuoreimmassa mittauksessa 13,7.
Valtiontaloutta vahvistavia ideoita tarvitaan. Kaikkosen eläkekattomalli ei tällainen ole. Se ei toimi. Se voisi hetken lämmittää pienituloisten eläkeläisten mieltä muttei heidänkään elämää kohentaisi.