Keskusta haluaa kehittää Suomea isolla hallintoremontilla. Puolue kutsuu tarjoamaansa uutta järjestelmää nimellä lähimalli. Siinä toimivaltaa siirrettäisiin keskushallinnosta alueille, maakuntiin ja kuntiin.
Eniten mullistuisivat ministeriöt. Niiden väitetään toimivan siilomaisesti vain omien asioidensa kimpussa. Tieto eri hallinnonalojen välillä ei kulje, valtionhallinto on kankeaa ja päätöksenteon kokonaisuus unohtuu. Keskusta lakkauttaisi ministeriöt ja siirtäisi ne yhteiseen valtioneuvostoon pääministerin alaisuuteen.
Keskusta tunnetaan historiastaan aluepolitiikan kannattajana. Entisestä maalaisliitosta tuli Keskustapuolue 1965 ja sittemmin 1988 Suomen Keskusta. Keskustan vankimmat kannatusalueet ovat säilyneet maaseudulla, mutta Etelä-Suomen kasvukeskuksissa tai pääkaupunkiseudulla keskusta ei ole onnistunut kokoamaan taaksensa suuria joukkoja.
Lähimalli on ilmiselvästi vaalitaktinen veto hyvissä ajoin ennen ensi kevään eduskuntavaaleja. Perinteisiä kannatusalueita halutaan nostaa esiin ja sinne tarjotaan valtaa. Keskustan tavoitteessa ei ole mitään ihmeteltävää, sillä poliittisen kansanliikkeen tehtäviin kuluu tavoitella valtaa, jotta se voi vaikuttaa tavoitteisiinsa. Sitä sanotaan politiikaksi.
Keskustan lähimalli tarjoaa keskustelunavauksen Suomen elinvoiman maantieteellisesti tasapainoiseen kehittämiseen. Suomalainen poliittinen keskustelu tuppaa liian helposti tyrehtymään jo ensikommenteissa "ei onnistu" -tyrmäykseen. Alkuperäisen esityksen tai puheenvuoron tarjoamat mahdollisuudet tai yhtä lailla ongelmallisuudet jäävät usein analysoimatta.
Keskustelua keskustan esityksestä kannattaa jatkaa. Onko lähimalli realistista toteuttaa? Johtaako se kansakuntaa palveleviin etuihin ja säästöihin, joihin pitää pyrkiä suuren myllerryksen kautta? Muun muassa näihin kysymyksiin tulee etsiä vastauksia.
Valtiolla on yli sata keskusvirastoa, joista saattaisi hyvinkin löytyä vielä ravisteltavaa niin, että niiden valtaa ja tehtäviä tippuisi lähemmäksi ihmisiä eri puolilla Suomea. Käytännössä päätöksenteko paikallisista asioista helpottuisi, kun esimerkiksi lupien myöntäminen nopeutuisi.
Laskelmia säästöistä on pian pakko kertoa, sillä viimeistään ensi kevään vaalikeskusteluissa puolueilta kysytään tarkkoja toimenpiteitä valtiontalouden tasapainottamiseksi. Keskusta laskee lähimallinsa johtavan vähintään 0,5 miljardin euron säästöihin. Se on vähänlaisesti.
Keskusta on oikeilla jäljillä aluekehityksen vaarallisesta suunnasta. Isojen kaupunkien ja maaseutumaisten alueiden kehitys on eriytynyt Suomessa jo pitkään. Jokainen näkee, että kasvukeskukset vahvistuvat, mutta haja-asutusalueet kuihtuvat. Uusimmat väestöennusteet osoittavat, että asutus keskittyy entistä enemmän isompiin kaupunkeihin.
Kiintoisaa lähimallissa on hyvinvointialueille sekä kunnille ajateltu rooli. Maakunnalliset hyvinvointialueet saisivat soten rinnalle aluekehittämisen tehtäviä. Kuntia ei pakotettaisi yhteen, mutta kannusteita kuntaliitoksiin lisättäisiin. Paikallinen elinvoima lisää tasa-arvoisesti ihmisten arjen turvallisuutta. Nykymaailmassa koko Suomen elinvoimaisuus tuo myös paljon puhuttua huoltovarmuutta.