Synnytykset: Myös Oulussa ko­ti­syn­ny­tys­ten määrä kasvaa

Sumuttajat: Lis­ta­sim­me poh­joi­sen me­huk­kaim­pia hui­ja­rei­ta ja vei­ja­rei­ta

Varkaudet: Ruo­ka­var­kaat vievät aiempaa isompia saa­lii­ta, va­ras­hä­lyt­ti­met otettu apuun

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi + Lauantai 15,90 €/kk

Kau­ko­vai­niol­le kaa­vail­laan sadan mil­joo­nan euron mul­lis­tus­ta – "Voi olla, että pää­dym­me sel­lai­seen­kin rat­kai­suun, että puramme kaiken Kot­kan­tie kak­ko­sen puo­lel­ta"

Osaon kuntayhtymäjohtaja-rehtori Jarmo Paloniemi kutsuu investointia jättimäiseksi, mutta sillä tavoitellaan säästöjä

Oulu
Osaon tulevaisuus on rakentumassa Kaukovainiolle.
Osaon tulevaisuus on rakentumassa Kaukovainiolle.
Kuva: Pekka Kallasaari

Koulutuskuntayhtymä Osao ilmoitti viime viikolla, että se käynnistää keskustan toimintonsa yhdistävän hankkeen jatkosuunnittelun. Tavoitteena on muodostaa vuosikymmenen loppuun mennessä Kaukovainiolle moderni ja vetovoimainen ammatillisen koulutuksen kampus.

Uuden kampuskokonaisuuden on määrä rakentua kahta puolen Kotkantietä. Hanke käynnistyy todennäköisesti ammattikorkeakoulun käytössä olleiden tilojen osittaisella purkamisella.

– Meillä on jo pitkään ollut ajatus, että melko varmasti vanhin, 60-luvulla rakennettu osa puretaan pois. Se on aikansa elänyt, Osaon kuntayhtymäjohtaja-rehtori Jarmo Paloniemi sanoo.

Vielä suurempi mullistus voi olla edessä Osaon puolella tietä.

– Voi olla, että päädymme sellaiseenkin ratkaisuun, että puramme kaiken Kotkantie kakkosen puolelta. Toki vanha kauppaoppilaitos eli nykyinen palvelualojen yksikkö on vain parikymmentä vuotta vanha. Voi olla, että se jää.

Suunnitelmat täsmentyvät Paloniemen arvion mukaan seuraavan parin vuoden aikana.

Raha keskeiseen

Kaavaillun Kaukovainion kampuksen on määrä olla kooltaan noin 30 000–34 000 neliötä. Muutos- ja toteuttamiskustannusten arvioidaan asettuvan enimmillään 100–120 miljoonaan euroon.

Jarmo Paloniemi luonnehtii investointia jättimäiseksi, mutta sillä tavoitellaan säästöjä.

– Ainahan se on raha, joka ratkaisee hyvin paljon, hän sanoo.

Säästöä syntyy, kun kiinteistömassa pienenee. Kymmenen vuotta sitten Osaon käytössä oli 215 000 neliötä. Nyt neliöitä on 155 000. Siitä on tarkoitus puristaa vielä liki puolet pois.

– Tällä me säästämme niin, että raha riittää keskeisimpään eli koulutukseen ja opetukseen. Se on tässä se ykkösasia, opiskelijoiden saama opetus nykyaikaisissa oppimisympäristöissä, Paloniemi linjaa.

Huomioitava on myös se, että rahaa olisi palanut joka tapauksessa. Osaon tällä hetkellä suurimmassa opetusyksikössä Kontinkankaalla rakennukset alkavat olla osin tiensä päässä. Edessä olisi ollut mittavat, jopa 20–30 miljoonan euron uudistustyöt. Kontinkankaasta luopuminen sen sijaan tuo kassaan rahaa.

Paloniemi kertoo, että viime vuosikymmenellä Myllytullista lähtiessään Osao sai omistuksistaan lähes 15 miljoonaa euroa.

– Tavoittelemme jotakin vastaavaa Kontinkankaastakin, hän laskee.

Kolme vaihtoehtoa

Paloniemen mukaan vaihtoehtoina pohdittiin Kontinkankaan korjaamista tai toimintojen keskittämistä joko Kontinkankaalle tai Kotkantielle. Kaukovainion kehittäminen katsottiin kaavoituksen kannalta helpoimmaksi ratkaisuksi.

Vaikka vanhaa aiotaan purkaa, jäi Linnanmaalle siirtyneeltä ammattikorkeakoululta paljon käyttökelpoista kiinteistömassaa.

– Uusimmat osat ovat rakentuneet vuonna 2005. Niitä ei todellakaan pureta, Paloniemi sanoo.

Osin Oamkilta jääneet tilat ovat saaneet uutta käyttöä, mutta paljon on vielä vapaana. Kuluvan kuun lopussa Osaon ylläpitäjäpalvelut ja hallinto muuttavat sinne.

Koulutuskaupunki

Osao on itsenäinen toimija, mutta sen suurin omistaja on Oulun kaupunki. Jarmo Paloniemen mukaan poliitikkojen paljon puhutusta eripurasta ei ole ollut tässä yhteydessä tietoakaan.

– Tämän osalta kaupungin edustajat yli puoluerajojen ovat olleet hyvin yksimielisiä.

Paloniemi arvioi, että osin kyse on halusta pitää yllä ja kehittää Oulun roolia vahvana koulutuskaupunkina.

Osaon hän toteaa olevan jo valmiiksi maan vetovoimaisin ammattiopisto. Vuonna 2030 vetovoimaa on oltava vielä enemmän, kun opetukset keskittyvät.

– Jo nyt on nähtävissä varsinkin kalliissa kalustovaltaisissa koulutuksissa, että pienemmillä toimijoilla eivät rahkeet riitä. Meidän yhteiskunnallinen velvoitteemme vain kasvaa vuosikymmenen aikana nuorisoväestön ja koulutettavan väestön vähentyessä. Nämä ovat isoja asioita.