Viikolla kahdeksan käynnistyneessä toisen asteen yhteishaussa on tarjolla yli 86 200 opiskelupaikkaa, joista 38 700 ammatilliseen koulutukseen. Tekstiili- ja muotialan perustutkintokoulutusta tarjoaa 20 koulutuksenjärjestäjää, tekstiilitekniikoihin liittyvää osaamista taideteollisuusalan perustutkintona kymmenkunta oppilaitosta.
Parin viikon kuluttua käynnistyvässä korkeakoulujen yhteishaussa tekstiilisuunnittelun pääaineopintoja tarjoavat Lapin yliopisto ja Metropolia AMK.
Tekstiilialan materiaaleihin ja menetelmiin liittyvä osaaminen yhdessä muotoilualoille ominaisen asiakaslähtöisen orientaation kanssa muodostaa tekstiilialan asiantuntijuuden ytimen, ja on sovellettavissa erilaisiin asiantuntijatehtäviin.
2000-luvun taitteessa valmistuneiden tekstiilialan AMK-artenomien urapolkuja tarkastelevan seurantatutkimukseni informanteista (n=22) kaksi kolmasosaa työskenteli opetus-, ohjaus- ja kehittämistehtävissä formaalin koulutuksen tai vapaan sivistystyön parissa.
Kaupan alalle suuntautuneet informantit hyödynsivät asiantuntemustaan tekstiilimateriaaleihin ja -konsepteihin liittyvissä myynti- ja markkinointitehtävissä. Yrittäjyys ja itsenäisenä suunnittelijana toimiminen nousivat tutkimuksessa esiin sekä sivu- tai päätoimisena urapolun vaiheena että luoville aloille ominaisena asenteena.
Tutkimukseni kohderyhmän opiskeluaikana ja aina 2010-luvun alkupuolelle saakka tekstiilialan ammattikorkeakoulutusta tarjosi kuusi oppilaitosta. Viimeisen kymmenen vuoden ajan ainoastaan yksi: pääkaupunkiseudulla toimiva Metropolia.
Muotoilualan koulutuksen muutokset heijastavat erinomaisesti niitä tarpeita, jotka 2000-luvun muuttuvassa työelämässä teknologian kehittymisen, digitalisaation ja kilpailukyvyn kannalta on nähty keskeisiksi. Tänä päivänä alan koulutuksessa korostuvat visuaaliseen viestintään sekä tilojen ja palveluiden muotoiluun liittyvä osaaminen.
Ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä tehdyissä alakohtaisissa päätöksissä painottuivat teollisuuden ja yritysmaailman koulutukselle asettamat vaatimukset. Koulutuksen määrärahoista kilpailtaessa ei tunnistettu tai kyetty nostamaan esiin niitä toimialoja ja kenttiä, joilla tekstiilialan asiantuntijuutta tarvitaan.
Tuolloin tehdyt päätökset näkyvät nyt tekstiilialan heikentyneinä jatkokoulutusmahdollisuuksina, osaamisen kaventumisena ja muun muassa vapaan sivistystyön parissa havaittuna pätevän opetushenkilöstön puutteena.
Tampereella pari vuotta sitten uudelleen käynnistetty tekstiili- ja materiaalitekniikan insinöörikoulutus on hyvä alku. Tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen rinnalle tarvitaan eri koulutusasteilla rakentuvaa tekstiilialan materiaaleihin ja menetelmien hallintaan pohjautuvaa tuotesuunnitteluosaamista. Osaamista, joka teollisen tuotemuotoilun lisäksi on sovellettavissa uniikki- ja piensarjatuotantoon, tilasuunnittelun, kaupan ja kulttuuripalveluiden kentille sekä opetus- ja ohjaustoiminnan toteuttamiseen.
Eija Nevala
tekstiilisuunnittelija TaM, FM, ammatillinen opettaja, Liminka