Vuosi 2022 päättyi internet-kulttuuria tarkkaan seuraavien osalta mehukkaasti, kun somevaikuttajana ja motivaatiopuhujana tunnettu Andrew Tate pidätettiin.
Yhdysvaltalais-brittiläinen Tate on tunnettu naisvihamielisistä videosisällöistään, jotka on suunnattu erityisesti nuorille pojille ja miehille. Muun muassa YouTube ja Twitter ovat estäneet Taten julkaisut alustoiltaan niiden misogynistisen sisällön vuoksi. Joulukuun lopussa poliisit saivat Taten olinpaikan selville ja hänet pidätettiin epäiltynä ihmiskaupasta.
Moni kuuli Tatesta ensimmäistä kertaa vasta edellä kuvatun skandaalin myötä, vaikka hänellä onkin maailmanlaajuisesti miljoonia seuraajia. Itse olen ollut henkilöstä tietoinen jo pitkään pääosin työnkuvani vuoksi. Opetan 13–15-vuotiaita peruskoululaisia ja siten myös tiedän, mikä heitä kulloinkin puhuttaa ja kiinnostaa.
Olenkin huolissani, miten moni teinipoika tuntuu avoimesti ihailevan Taten mielenmaisemaa. Hänen videoitaan jaetaan eteenpäin TikTokissa ja Snapchatissa, ja videoiden sisältöjä siteerataan kavereiden kesken. Tavallaan en ihmettele. Tate on karismaattinen puhuja ja vetoaa tehokkaasti epäreiluuden ja sivuutetuksi tulemisen tunteisiin, joita moni yksinäinen ja arka poika voi kokea.
Naisvihamieliset ja avoimen väkivaltaiset lausunnot eivät haittaa, mikäli katsoja luottaa puhujaan riittävästi. Lopulta neutraali suhtautuminen vaihtuu samaistumiseen ja kannattamiseen. Äkkiarvaamatta onkin käynyt niin, että nuorten tyttöjen raiskaamisesta fantasioiva aikuinen mies on vasta ajatteluaan kehittävien poikien sankari. Siinä on jotain perin juurin kieroutunutta ja huolestuttavaa.
Tuoreen nuorisoon kohdistuneen lukutaitotutkimuksen mukaan alle puolet yläkoululaisista ja toisen asteen opiskelijoista kykenee tarkastelemaan kohtaamiaan nettisisältöjä siinä määrin kriittisesti, että he pystyvät arvioimaan sisältöjen luotettavuutta.