”Musiikki on minulle rakas harrastus ja henkireikä”, Juha Varjo sanoo.

Kuva: Teija Soini

Ei ole enää Tuiran  asemaa, josta pääsisi lättähatulla keskustaan. Mitenkähän pitkään Oulu saa vielä odottaa ratikkaa, niin ei tarvitsisi käyttää enää bussia taikka jalkapatikkaa?

Tähän tapaan – ja tässä yhteydessä hieman mutkat suoristaen – pohtii maailmanmenoa kantrin kaipuuta sisimmässään alati tunteva Tuiran cowboy, joka on sattunut syntymään ei Teksasin tähtilipun, vaan Pohjantähden alla ja joka asustaa ei suinkaan lännensarjojen aavalla preerialla, vaan saasteisen kadun varrella suomalaiskaupungin lähiössä.