Kansanedustajien tulokuninkaaksi nousi tällä kertaa turkulainen Aki Lindén (sd.), selviää verottajan tiedoista. Hän sai viime vuonna ansio- ja pääomatuloja yhteensä noin 252 000 euroa.
Lindénin tulot koostuivat pääosin ansiotuloista, joita hän sai noin 250 000 euroa. Hänellä oli pääomatuloja noin 2 000 euron verran.
– Siinähän on ihan looginen syy, kun katsoo ikääni, kommentoi 72-vuotias Lindén STT:lle.
Lindén kertoo, että hänen tulonsa koostuvat kansanedustajan palkkion lisäksi pääosin eläkkeestä. Hän jäi eläkkeelle Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan tehtävästä vuonna 2018.
Lisäksi Lindén arvioi saavansa vuodessa noin 12 000–13 000 euron lisätulot muista luottamustehtävistä. Hän on esimerkiksi Varsinais-Suomen aluevaltuuston puheenjohtaja ja Turun kaupunginvaltuutettu.
Lindén on toiminut aiemmin myös perhe- ja peruspalveluministerinä, mutta vuoden 2022 ministerijakso ei enää näy viime vuoden tuloissa.
Myös toisella sijalla eläketuloja
Lindén yllättyy kuullessaan, että oli kansanedustajien tuloissa ykkönen. Hän sanoo, ettei ole eduskunta-aikanaan ollut koskaan kärkipaikalla.
– Mutta mikäs siinä. Se on työtä tehty tuon eteen, Lindén kommentoi STT:lle.
Oulun vaalipiirin kansanedustajista tulokärki oli Tytti Tuppurainen (sd.). Hän ansaitsi 151 820 euroa. Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen oli kolmas 133 388 euron tuloillaan ja kolmas perussuomalaisten Ville Vähämäki 129 224 euron tuloillaan.
Europarlamenttiin kesken vaalikauden siirtyneistä pohjoisen edustajista Merja Kyllönen (vas.) tienasi 98 906 euroa ja Sebastian Tynkkynen (ps.) 81 748 euroa.
Kansanedustajista toiseksi eniten verotettavia tuloja tienasi Lauri Lyly (sd.). Hän sai ansiotuloja 216 000 euroa ja pääomatuloja noin 19 000 euroa.
Myös Lyly kertoo STT:lle, että hänen tulonsa koostuvat kansanedustajan palkkion lisäksi eläkkeestä ja luottamustehtävien palkkioista. Lyly jäi eläkkeelle palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtajan tehtävästä vuonna 2017, mutta on sen jälkeen toiminut muun muassa Tampereen pormestarina.
Kolmen kärkeen ylsi myös Liike Nytin puheenjohtaja, liikemies Harry "Hjallis" Harkimo. Hän oli puolueiden puheenjohtajista kovatuloisin yhteensä 227 000 euron tuloillaan. Summasta noin 66 500 euroa oli pääomatuloja.
Ministereiden kärjessä kokoomuksen Ikonen
Poliitikkojen viime vuoden tuloihin vaikuttivat kevään eduskuntavaalit ja uuden hallituksen muodostaminen. Nykyisten ministereiden palkkiot alkoivat juosta kesäkuusta 2023 lähtien, kun Petteri Orpon (kok.) hallitus aloitti työnsä.
Pääministeri Orpo oli hallituksessa vasta kolmanneksi kovatuloisin viime vuonna. Hän sai noin 202 000 euroa ansiotuloja eikä lainkaan pääomatuloja.
Orpon edelle ja ministereiden kärkeen nousi kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.). Ikosella oli ansiotuloja noin 224 000 euroa ja pääomatuloja noin 2 400 euroa.
Ikonen toimi ennen ministeriyttään alkuvuoden Tampereen pormestarina.
Ministereistä toiseksi eniten tuloja oli työministeri Arto Satosella (kok.), yhteensä noin 204 000 euroa. Tästä ansiotuloja oli noin 133 000 euroa ja pääomatuloja noin 71 000 euroa.
Puoluejohtajilla vain vähän pääomatuloja
Puolueiden puheenjohtajista Harkimo ja Orpo olivat selvästi kovatuloisimpia verottajan tietojen mukaan.
Heidän takanaan tulevat Sari Essayah (kd.) noin 158 000 euron ansiotuloilla ja Riikka Purra (ps.) noin 148 000 euron ansiotuloilla. Kummallakaan ei ollut lainkaan pääomatuloja.
Neljäs hallitusnelikon jäsen, RKP:n Anders Adlercreutz sai ansiotuloa noin 136 000 euroa ja pääomatuloa 3 400 euroa.
Suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman tienasi noin 143 000 euroa ansiotuloja eikä lainkaan pääomatuloja.
Keskustan Antti Kaikkosella oli ansiotuloja noin 133 000 euroa, vasemmistoliiton Minja Koskelalla noin 97 000 euroa ja vihreiden Sofia Virralla noin 81 000 euroa. Heistä kellään ei ollut lainkaan pääomatuloja.