Kello käy aamuneljää. Luonnollisesti tie vie pitserian kautta kotiin.
Kyllä kelpaa kellahtaa emännän viereen, rasva suupielistä valuen.
Oululaisen Jan-Markus Mörtin kuvailut uppoavat suoraan känkkyromantikkojen sydämeen. Känkyn kulta-ajat nimittäin ovat jo kaukana takanapäin.
– Sanoisin, että kaikki ovat tyytyväisiä siihen, että laatu on mennyt paremmaksi. Jotka muuta väittävät, ovat 40 ikävuoden kieppeillä olevia henkilöitä, jotka ikävöivät nuoruusvuosiaan nostalgiapieruissa, Mört toteaa.