Kaivosteollisuus kasvaa Suomessa tulevina vuosina. Kestävä toiminta edellyttää tiukempaa sääntelyä.
Kaivoksien jätealtaat vuotavat raskasmetalleja pohja- ja pintavesiin. Vuotavat pohja- ja patorakenteet ovat keskeinen syy kaivosten päästöihin. Vuotavien jätealtaiden ongelma tulee ratkaista ennen kuin kaivosten määrä ja koko maassamme moninkertaistuvat. Ratkaisut ovat olemassa, mutta eivät käytössä.
Ympäristöministeriö havahtui pohjarakenteiden vuotoihin vuonna 2016, jolloin ongelmaa selvitti Oulun yliopisto. Suureksi puutteeksi todettiin se, ettei rakenteiden toteuttamiseen ole tarvittavaa lainsäädännön ohjausta.
Pato- ja pohjarakenteiden rakentamisohjeita laatimaan perustettiin ympäristöministeriön työryhmä. Työn piti valmistua 2020. Vaatimuksia ei ole vieläkään julkaistu ja on epävarmaa, onko niitä tehty. Kanadasta ja monesta muusta kaivosmaasta vaatimukset sen sijaan löytyvät.
Suomen tulee näyttää esimerkkiä maailmalle, ei olla surullinen esimerkki. Nyt on tilaisuus näyttää, miten kaivokset toteutetaan turvallisesti ympäristöä pilaamatta.
Suomessa on yli 30 lakkautettua kaivosta, joiden on todettu vuotavan raskasmetalleja ympäristöön. Nyt on kiire laatia ohjeet ja vaatimukset kaivosten jätealtaiden pohjarakenteille.
Kaivosteollisuuden vastuullista kasvua ei voi toteuttaa ilman kansallista sääntelyä ja riittävää valvontaa. Kaivokset on suunniteltava niin, että ne eivät pilaa pohja- ja pintavesiä ja näin tuhoa korvaamattoman arvokasta luontoamme.
Linda Brandt-Ahde
VTM, valtuutettu (kok.), Lappeenranta
Outi Lankia
FM, valtuutettu (kesk.), Porvoo
Miisa Mink
yrittäjä, Talous Vihreät, Helsinki