Kaksiosainen kamariooppera Eury / Orfeo sukeltaa myyttisiin suoekologioihin ja liittää uuden musiikin sävelkielen barokkimusiikin klassikkoon.
Teoksen nykyosio, Eury, rakentuu Milka Luhtaniemen vahvan kuvallisen runouden ja Lauri Supposen kokeellisen sävellyksen varaan.
Taiteilijat ovat työskennelleet teoksen poetiikan ja musiikillisen muotoutumisen parissa Mustarindan residenssissä kainuulaisessa suoluonnossa vuosina 2021–2025.
Teoksen vanhan musiikin osio on puolestaan peräisin Claudio Monteverdin oopperasta Orfeo.
Myyttinen suo yhdistää uuden ja vanhan
Supponen on yhdessä laulajan ja saksofonistin Joonatan Rautiolan ja cembalisti Marianna Henrikssonin kanssa valinnut esitettäväksi oopperan keskeisimmät ja eteenpäin katsovimmat kohtaukset, joista osa sijoittuu antiikin kreikkalaisen mytologian Tuonelaan.
Säveltäjän tulkinnassa korostuu italiankielinen “‘l’atra palude”, pimeän suon kielikuva ja käsite.
Claudio Monteverdin Orfeo on sovitettu koskettimille, laulajalle sekä saksofonille. Euryssa puolestaan soi veden ääni sekä vertauskuvallisesti että laulamisen ja puhaltamisen todellisena sivutuotteena.
Eury ja Orfeo palmikoituvat yhteen, jolloin muodostuu synteesi yhtäältä uuden ja vanhan musiikin sekä toisaalta fragmentaarisen nykyrunouden ja rehevän barokkisen kuvaston välille.
Video ja äänisuunnittelu luovat yhteisen tilan
Teoksessa Irene Suosalon animaatiotaide ja Viktor Toikkasen äänisuunnittelu rakentavat kainuulaisen kirkkoon elävän ja muuntautuvan elektronisen maiseman, joka nivoutuu oopperan fragmentaariseen, ei-juonelliseen kerrontaan.
Ote Milka Luhtaniemen libretosta:
Tämänpuoleinen ja tuonpuoleinen asuvat samana muotona. Jos niitä osaisi katsoa samana päivänä, kaikki maailman valot ja sateet kaatuisivat samaan aikaan ja muodostaisivat pehmeämpiä varjoja kuin koskaan. Niiden läpi voisi kävellä kuin vesiputouksesta tai historiasta itse. Päästä veden läpi niin kuin vesi menee kiven läpi.
Esitys taidekansallispuiston puolesta
Teoksen esityspaikkakuntien muodostama kolmio käsittää osan Vaara-Kainuun alueesta, jota esitetään suojeltavaksi taidekansallispuistona.
Eury on sekä kunnianosoitus Taidekansallispuisto-hankkeelle että tekijöidensä Milka Luhtaniemen ja Lauri Supposen puheenvuoro Taidekansallispuiston perustamisen puolesta.
Eury myötäilee teoksena alueen vaarojen ja soisten laaksojen hidasta vuorottelua ja kunnioittaa sitä työtä, mitä vesi valuessaan tekee luonnon tasapainon ja monimuotoisuuden ylläpitämiseksi.
Työskentely kollektiivina
Luhtaniemi ja Supponen työskentelevät osana monivuotista Rindamus-taiteilijakollektiivia, joka palaa Mustarindan residenssiin vuosittain kahdentoista vuoden ajan.
Elokuussa kollektiivi tuotti osaksi Mustarindan kesäohjelmaa Rindamus-radio -kokonaisuuden.
Otteita Euryn syntyprosessista on kuunneltavissa verkossa.
Eury / Orfeo -esitykset 12.9., 14.9. ja 15.9. klo 19.30 Puolangan, Suomussalmen ja Hyrynsalmen kirkoissa. Vapaa pääsy.