Kalevassa 20. lokakuuta ilmestyneessä mielipiteessään Erik Saarnio kuvasi tuulivoimaloiden vaikutuksia luonnonympäristöön, maisemaan ja alueiden muihin seikkoihin. Jaamme Saarnion argumentit paikallisuuden, kiertotalouden ja arkiliikunnan lisäämisen puolesta, mutta emme jaa hänen näkemystään kulutuksen vähentämisestä.
Talouskasvu ei riipu tuotannon fyysisestä määrästä, vaan tuotannon arvosta siitä hyötyville ihmisille. Ihmisten on pakko ajan rajallisuuden vuoksi tehdä valintoja ja tuottavuuden kasvu yhdistettynä lisääntyvään työnjakoon pitää huolta siitä, että kasvava määrä tarpeistamme tyydytetään entistä vähemmällä vaivalla ja resursseilla. Kaikki kulutus ei ole pahasta – ja sähkön kulutus on asia, jota Suomessa tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän.
Suomessa on monenlaisia sähkönkuluttajia, mutta juuri nyt tarvitsisimme lisää joustavia kuluttajia. Siis sellaisia, jotka voivat käyttää sähköä silloin, kun sitä on tarjolla liikaa, eli se on halpaa, ja vähentävät kulutustaan, kun tuotantoa on vähemmän suhteessa muuhun kulutukseen.
Uusi toimiala, joka kykenee säätämään kulutustaan portaattomasti, on Suomeenkin jo pienessä mittakaavassa rantautunut joustava datakeskusala. Joustavissa datakeskuksissa tapahtuva tilaton laskenta mahdollistaa laskentayksiköiden sähkön kulutuksen säädön reaaliajassa.
Monet sähkön hintaa seuranneet ovat jo pakostakin huomanneet miten tuulisina päivinä sähkön hinta painuu ylituotannon vuoksi lähelle nollaa tai sen alle – ja tuulettomina päivinä sähkön hinta saattaa olla hurjan korkea.
Tällaisessa toimintaympäristössä tilatonta laskentaa suorittavat datakeskukset voivat ostaa ja kuluttaa ylimääräisen sähkön luoden pohjahintaa sähkölle. Samalla ne turvaisivat jo tehtyjen energiantuotantoinvestointien takaisinmaksuajan ja parantaisivat uusien investointien ennustettavuutta. Tilanteissa, joissa kärsitään sähköpulasta ja sähkön hinnassa on nousupainetta, joustavat kuluttajat voivat keskeyttää toimintansa nopeasti ja vapauttamaan sähköenergiaa muille kuluttajille.
Äärimmäisen joustavan kulutuksen luoma tasapainotusmekanismi tasoittaa sähkön hintaa pohjahinnan kautta, joten äärimmäisiä hintaliikkeitä olisi vähemmän ja ne olisivat nykyistä pienempiä.
Tuulivoimaa rakennetaan paljon lisää ainakin vielä vuosina 2023–25, mutta sen tuottamalle sähkölle pitää aina olla viime käden ostaja. Jo nyt on viitteitä siitä, että tuulivoiman ”saturaatiopiste” on nykytilanteessa hyvin lähellä teollisen mittakaavan kulutuksen heikkouden vuoksi – ja tämä on Suomen kannalta erittäin ikävä tilanne. Huonoin mahdollinen tilanne on se, että tuulivoimaa rakennetaan paljon, mutta sähkölle ei löydy tuulisina päivinä ostajaa. Tällöin kyse on hukkainvestoinnista.
Suomessa pitää olla nyt hereillä. Meidän pitäisi houkutella Suomeen valtavasti lisää joustavaa kulutusta – kuten joustavia datakeskuksia – luomaan pohjakysyntää tuotetulle sähkölle. Tästä hyötyisivät myös syrjäseudut sekä suoraan että epäsuoraan.
Thomas Brand
tutkimusjohtaja
Coinmotion Oy
Jaakko Kaijala
hallituksen puheenjohtaja
Nordblock Oy