Jussi Halla-aho (ps.) on valittu jatkamaan eduskunnan puhemiehenä. Hän sai eduskunnassa järjestetyssä puhemiehen vaalissa 91 ääntä.
Juho Eerola (ps.) sai puhemiehen vaalissa 17 ääntä ja Sakari Puisto (ps.) neljä ääntä. Lisäksi yksittäisiä ääniä saivat Eva Biaudet (r.), Timo Heinonen (kok.), Teemu Keskisarja (ps.), Anna Kontula (vas.) ja Juha Mäenpää (ps.).
Vaalissa annettiin 36 tyhjää ääntä. Kuusi äänestyslippua hylättiin puutteellisen tai väärän nimen vuoksi. Äänestys suoritettiin suljettuna lippuäänestyksenä.
Koska Halla-aho sai enemmän kuin puolet annetuista äänistä, valittiin hänet eduskunnan puhemieheksi vuoden 2024 valtiopäivillä.
Puhemies johtaa eduskunnan toimintaa yhdessä puhemiesneuvoston kanssa. Puhemiesneuvoston muodostavat eduskunnan puhemies, varapuhemiehet ja valiokuntien puheenjohtajat.
Eduskunta kokoontui tiistaina kevätistuntokauden ensimmäiseen täysistuntoonsa. Valtiopäivien avajaiset järjestetään keskiviikkona.
Halla-aho sai puhemiehen vaalissa selvästi vähemmän ääniä kuin viime kesäkuussa järjestetyssä vastaavassa äänestyksessä. Silloin Halla-aho sai 134 ääntä. Nyt perussuomalaisten kansanedustajat saivat puhemiehen vaalissa yhteensä 114 ääntä.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana jatkaa oululainen Tytti Tuppurainen. Hän kritisoi Halla-ahoa selvin sanoin Helsingin Sanomien haastattelussa ennen puhemiesvalintaa.
– Ilmapiiri on sen kaltainen, että meidän ryhmästä tuskin tulee kovinkaan merkittävää tukea puhemies Halla-ahon jatkolle. Sen sijaan esiintyi hyvin paljon kritiikkiä nimenomaan puhemies Halla-ahon toimintaan kuluneen kauden aikana, Tuppurainen sanoi HS:lle.
Oululaisedustajan mielestä Halla-aho on omalla toiminnallaan tehnyt demarileirille vaikeaksi tukea hänen jatkoaan puhemiehenä.
Tuppurainen viittasi tällä esimerkiksi siihen, ettei Halla-aho suostunut kutsumaan viime kesän rasismikohun keskellä eduskuntaa koolle opposition vaatimuksista huolimatta. Tuppuraisen mukaan Halla-aho on myös rajoittanut kansanedustaja Kim Bergin (sd.) puheoikeutta Vilhelm Junnilaa (ps.) koskeneessa rasismikeskustelussa sekä arvostellut demariedustaja Piritta Rantasen henkilökohtaisia asioita.
"Tehtävässä pitäisi nousta päivänpolitiikan yläpuolelle"
SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Piritta Rantasen mukaan SDP:n ryhmässä ei tehty minkäänlaista ryhmäpäätöstä äänestyskäyttäytymisestä eikä hän näin ollen tiedä, miten hänen puoluetoverinsa puhemiesvaalissa äänestivät.
Rantasen mukaan demariryhmässä on kuluneina kuukausina kritisoitu muun muassa Halla-ahon päätöstä olla kutsumatta eduskuntaa koolle viime kesänä kesken istuntotauon puimaan silloisia hallituksen ministereihin liittyneitä rasismikohuja.
Rantasen mukaan Halla-aho myös rajoitti viime kesänä SDP:n Kim Bergin puheoikeutta eduskunnan täysistunnossa, kun Berg olisi halunnut puhua sittemmin tehtävästään eronneesta elinkeinoministeri Vilhelm Junnilasta (ps.). Samoin Rantanen katsoo, että Halla-aho on suojellut perussuomalaisia opposition hyökkäyksiltä eduskunnan kyselytunneilla.
Rantanen kiinnittää huomiota myös Halla-ahon presidentinvaalikamppailun aikana esittämiin kommentteihin, joiden mukaan kansanedustajilta ja ministereiltä voitaisiin hyvin vaatia sitä, että nämä olisivat syntyperäisiä Suomen kansalaisia.
– Tässä ei ole kyse Halla-ahon persoonasta, vaan hänen tavastaan hoitaa puhemiehen tehtävää. Siihen on ollut tyytymättömyyttä, Rantanen sanoi STT:lle.
Rantasen mukaan SDP:n ryhmässä toivotaan, että puhemiesvaalin tulos herättelisi Halla-ahoa toimimaan tehtävänsä arvoisesti. Puhemiehen pitäisi Rantasen mielestä toiminnallaan yhdistää eduskuntaa, ei aiheuttaa vastakkainasetteluja.
– Siinä tehtävässä pitäisi nousta päivänpolitiikan yläpuolelle, mutta mitään sellaista ei tunnu tapahtuneen
"Keskisormen näyttö kansalaisille"
Eduskunnassa on tapana, että puhemiesten paikkoihin oikeutetut ryhmät nimeävät ehdokkaansa, joita muut äänestävät, mutta usein aiemminkin vaaleissa on tullut myös haja- ja protestiääniä.
Halla-aho sanoi tiedotustilaisuudessa yllättyneensä häneen kohdistuneesta protestoinnista.
– Ehkä tässä vallitsevassa tilanteessa pidän tällaista protestointia hiukan yllättävänä. Jos sallitaan karkea ilmaisu, keskisormen näyttönä niille kansalaisille, jotka äänestivät minua presidentinvaaleissa ja joista suuri osa tällä hetkellä aivan aidosti on pohtinut omaa äänestyskäyttäytymistään toisella kierroksella. Luulen, että tämä näytelmä nyt sitten selvensi aika monien osalta sitä, miten he toimivat toisella kierroksella, Halla-aho sanoi.
– Kun tiedetään, miltä suunnalta tämä protestiäänestäminen todennäköisesti tapahtui, niin uskon kyllä, että aika suuri osa niistä kantaansa pohtivista kansalaisista osaa lukea tämän viestin, joka tässä lähetettiin, Halla-aho jatkoi.
"Ala-arvoisia puheenvuoroja"
Halla-aho arvioi tiedotustilaisuudessa, että SDP:läisten kritiikki juontaa juurensa viime kesään, jolloin Halla-aho ei suostunut kutsumaan eduskuntaa koolle kesken istuntotauon puimaan silloisia hallituksen ministereihin liittyneitä rasismikohuja.
Halla-aho pitää tuolloista ratkaisuaan edelleen täysin oikeana, sillä eduskunnan koolle kutsuminen olisi hänen mukaansa ollut historiallisesti ainutlaatuinen ja vallitsevien käytäntöjen vastainen ratkaisu.
– Pidän ikävänä sitä, että joillakin edustajilla on ollut aggressiivinen ja militantti asenne puhemiestä kohtaan viime syksyn aikana. Mielestäni osa puheenvuoroista on ollut aika ala-arvoisia, Halla-aho sanoi.
"Niinistön ennätys jäi voimaan"
Halla-aho sanoi tiedotustilaisuudessa, että kaikilla kansanedustajilla on perustuslain takaama oikeus äänestää hyväksi katsomallaan tavalla. Samalla hän kuitenkin kannusti kansanedustajia pitämään kiinni vakiintuneista tavoista.
– Oma subjektiivinen mielipiteeni on se, että kirjoittamattomista säännöistä ja vakiintuneista käytännöistä kiinnipitäminen on viisasta, koska ne käytännöt ja kirjoittamattomat säännöt suojaavat kaikkia kansanedustajia erilaisissa tilanteissa, Halla-aho sanoi.
Protestiäänestyksiä on nähty puhemiesvaalissa ennenkin, kuten esimerkiksi vuonna 2010, jolloin nykyinen presidentti, silloinen eduskunnan puhemies Sauli Niinistö sai puhemiesvaalissa vain 89 kansanedustajan tuen.
Tuolloin protestoinnin taustalla oli etenkin eduskunnan tiukka taloudenpito. Niinistön ei katsottu pitävän riittävästi kansanedustajien puolta. Niinistö sydämistyi äänestystuloksesta ja arveli aluksi luopuvansa puhemiehen tehtävästä. Hänet kuitenkin ylipuhuttiin jatkamaan.
Halla-aho nosti Niinistön äänestystuloksen tiistaina esiin.
– Sauli Niinistön vuonna 2010 tekemä ennätys jäi tällä kertaa vielä voimaan, Halla-aho sanoi tiedotustilaisuudessa.
Jutun kommentointi on päättynyt.
Päivitetty kello 14.52: Lisätty viimeinen kappale. 17.30: Lisätty kommentit Halla-ahon tiedotustilaisuudesta. 18.51: Lisätty Piritta Rantasen kommentit.