SAK:n torstainen ilmoitus poliittisten lakkojen keskeyttämisestä on tervetullut liikahdus työmarkkinatilanteen jumiin. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan palkansaajajärjestöt viestivät hallitukselle, että se tulisi nyt vastaan ja kuulisi työntekijöiden näkemyksiä Suomen työmarkkinamallista.
Noin 7 000 työntekijän lakko on pysäyttänyt satamia ja Suomelle elintärkeää vientiä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK arvioi laskelmiensa perusteella, että lakot aiheuttavat liki kahden miljardin euron loven kansantalouteen.
SAK:n mielestä hallitus kuuntelee vain elinkeinoelämää ja heikentää työntekijöiden asemaa historiallisesti muun muassa paikallista sopimista laajentamalla. Poliittiset lakot ovat olleet myös hallituksen sosiaaliturvaleikkauksia vastaan.
Hallitus katsoo lakialoitteillaan toteuttavansa ohjelmaansa, eikä ole siksi suostunut neuvottelemaan ammattijärjestöjen kanssa poliittisista tavoitteistaan. SAK puolestaan ei ole halunnut neuvotella esimerkiksi vientivetoisesta työmarkkinamallista, ellei hallitus ota huomioon työntekijäpuolen ehdotuksia uudistuksissaan.
Sopimiskykyä työmarkkinoiden tuijotuskilvassa ei ole ollut kummallakaan osapuolella. SAK:n ja sen ammattiliittojen poliittisesta lakosta tulee poikkeuksellisen pitkä. Ne tulevat jatkuneeksi neljä viikkoa sunnuntaina, jolloin lakot keskeytetään. Seuraavan kerran SAK arvioi tilannetta 18. huhtikuuta.
Työministeri Arto Satonen kertoi tuoreeltaan SAK:n ilmoituksen jälkeen, että SAK:n päätös poliittisten lakkojen keskeyttämisestä mahdollistaa keskustelut hallituksen ja palkansaajien välillä. Satosen mielestä yksityiskohdista on mahdollista etsiä ratkaisuja kun lakot eivät ole päällä.
Tämä kuulostaa tervetulleelta liikahdukselta hallituksen puolelta. Hallitus toimii viisaasti, jos se lähtee hakemaan edes sopimisen mahdollisuuksia ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Luottamus työmarkkinaosapuolten ja hallituksen välillä on karissut olemattomiin. Ilman neuvotteluhalukkuutta luottamusta on vaikea kohentaa kohti ensi syksyä, jonne ennustetaan vaikeita työmarkkinaneuvotteluja.
Suomessa ollaan yksimielisiä siitä, että työmarkkinoiden tulee toimia, jotta maahan saadaan lisää investointeja ja lisää työpaikkoja. Sen ammattiyhdistysliikekin allekirjoittaa. Niin ikään julkista taloutta halutaan kohentaa.
Hallitus toki pystyy toteuttamaan haluamansa työelämän muutokset eduskunnassa. Mutta onko vaikeassa taloudellisessa tilanteessa järkevää runnoa läpi päätöksiä, joilla ei ole työntekijäpuolen tukea?
Suomalainen kolmikantainen sopimisen perinne luotiin vaikeissa olosuhteissa sodanjälkeisinä vuosikymmeninä. Sopimusyhteiskunnan ansioksi luetaan tasa-arvoisen hyvinvointiyhteiskunnan synty. Vaikka ajan vaatimukset muuttuvat, saavutuksia ei kannattaisi murentaa omaehtoisilla päätöksillä.