Terwa Tower -hanke sijoittuu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ja Oulun rantakorttelien julkiseen kaupunkitilaan Oulujoen suistoalueella, jonka kaupunkisuunnittelussa tulisi hyödyntää kaupunkimuotoilua.
Kaupunkimuotoilun tavoitteena on lisätä demokraattista suunnittelua ja saada kaupungin hallinto laadukkaaseen vuorovaikutukseen kaupunkilaisten kanssa, sekä hyödyntää yhteiskehittämisen keinoja osallisemman ja paremman kaupunkielämän luomiseksi.
Kaupunkisuunnittelussa julkinen tila nähdään usein kaupunkilaisten olohuoneena tai kohtauspaikkana, jolloin se on osa kaupunkilaisten sosiaalista elämää ja jopa sen mahdollistaja. Kun kaavaehdotuksessa on julkiseen kaupunkitilaan esitetty hotellia, muuttuu se pakostakin puolijulkiseksi. Käytännössä julkinen tila ja sen myötä oululaisten kaupunkitilaa menetetään.
Saavutettavalla ja hyvin hoidetulla julkisella tilalla on suuri vaikutus oululaisten hyvinvointiin. Kaikki tämä olisi ollut mahdollista toteuttaa, jos kaupunki olisi yksittäistä toimijaa suosivan suunnitteluvarauksen sijasta käyttänyt hankkeessa kumppanuuskaavoituksen muita työkaluja, kuten alueen lähtötiedot paremmin huomioon ottavaa suunnittelukilpailua kaupunkilaisia paremmin palvelevan julkisen tilan ratkaisusta.
Tulevaisuuden kestävässä kaupunkisuunnittelussa tulee ottaa huomioon asukkaiden hyvinvointi ja terveys. Eri alojen asiantuntijat ja kaupunkilaiset tulee saada mukaan yhteiseen tiedontuotantoon kestävää ja hyvinvointia edistävää kaupunkisuunnittelua varten.
Terwa Tower -hankkeessa lisäselvityksiä olisi tarvittu ympäristöön liittyvän laadullisen hyvinvointitiedon tarkastelun osalta. Viihtyvyyden ja rakennetun ympäristön arvojen muutoksia on käsitelty niukasti. Tämän tyyppinen tiedontuotannon tarve korostuu Vänmanninsaaren hankkeessa, koska kyseessä on paitsi julkinen kaupunkitila myös monimuotoisesti arvokas alue.
Tämä laajemmin arvojen muutosta kokoava tiedontuotanto ja kaupunkilaisten aktiivinen osallistaminen puuttuvat täysin. Järkälemäisen hotellirakennelman vaikutusta maiseman ominaisarvoihin ei ole yritettykään määrittää, eikä arvottamisraporteissa mainitun suiston suurmaiseman avoimen tilan katoamista.
Ainoastaan lakisääteinen osallisuus- ja vuorovaikutussuunnitelma on tehty ja mielipiteet kirjattu. Lähes kaikki niistä ovat ehdotusta vastaan, mutta jätetty huomioimatta itse kaavaehdotuksen sisällöissä. Edes 2015 arkkitehtikilpailun tuloksia ei ole haluttu käyttää tiedontuotannossa.
Kaavaehdotukseen sisältyvän herkkyystarkastelun vaikutusten arviointia ei ole itse kaavaehdotuksen sisällössä myöskään otettu huomioon, eikä matalampaa C-vaihtoehdon kulttuurikeskusta valmisteltu todelliseksi vaihtoehdoksi.
Kaupunkien välille syntyy eroja siinä, miten hyvin ne pystyvät luomaan uusia yhteisen olemisen tiloja ja vastaamaan asukkaiden muuttuviin tarpeisiin. Kiinnostavat julkiset tilat ja kaupunkikulttuuri ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä. Helsinki, Tampere ja Lahti ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten kaupunkilaiset ovat osallistettu julkisten kaupunkitilojen suunnitteluun ja korkea rakentaminen keskitetty ajo- ja raideväylien tuntumaan.
Paula Himanen
kaupunginvaltuutettu (vihr.), Oulu