Pohteen hallitukselle: Julkisen, supistuvan terveydenhuollon infrastruktuurin hyödyntäminen; maksullinen yksityinen terveyspalvelu.
Verovaroin toimiva julkinen sektori on Suomessa kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellisen suuri. Siihen kohdistuu merkittäviä supistuksia, mikä aiheuttaa sen, että kalliita julkisia tiloja ja laitteita jää vajaakäyttöön, sen lisäksi väestön hoitoon pääsy vaikeutuu.
Näihin ongelmiin voisi tuoda merkittävää helpotusta, mikäli supistuvan terveydenhuollon infrastruktuuria voitaisiin hyödyntää maksulliseen yksityiseen terveyspalveluun. Siinä asiakas maksaa ostamastaan palvelusta nettona sata prosenttia kustannuksista. Yksityistä kysyntää voidaan ohjata julkisen infrastruktuurin yhteyteen siten, että merkittävä osa rahavirrasta palautuu riskittömästi julkiselle sektorille.
Mallissa terveydenhuollon ammattilaiset voivat tehdä varsinaisen julkisen työnsä lisäksi yksityistä työtä omien pienyritystensä kautta. Yritys vuokraa julkiselta toimijalta tiloja ja laitteita, sekä ostaa tarvittavia tukipalveluja. Julkinen sairaala saa toiminnasta uusia tuloja.
Maksukykyiset asiakkaat poistuvat julkisesta jonosta. Lisää terveydenhuollon ammattilaisten työpanosta. Parantaa henkilöstön pitovoimaa. Tarjoaa asiakkaille edullisia yksityisiä palveluja. Lisää kilpailua suurten terveydenhuoltokonsernien rinnalle. Pyrkii ylläpitämään julkisen sairaalainfrastruktuurin käyttöastetta ennallaan, tai jopa nostamaan sitä.
Malli ei saa heikentää julkista terveydenhuoltoa, eikä sitä pyritä siirtämään yksityiseksi.
Ehdotus. Malli kannattaa arvioida rajattuna 12–24 kuukauden pilottina esimerkiksi Oulaskankaan aluesairaalan perinteisellä väestövastuualueella, jossa väestöä on noin 120 000 henkilöä. Alueella on varakkaita kuntia ja periferian pieniä kuntia. Maksukykyisiä asiakkaita löytyy. Periferian pieniin kuntiin voidaan viedä palveluja yksityistetyn työterveyshuollon vastaanottopisteiden kautta.
Yksityistoiminnan käynnistämisessä on huomioitava henkilöstön riittävyys. Asianmukainen vuokra tiloista ja laitteista. Tutkimukset julkinen laskuttaa asiakkaalta. Julkinen ja yksityinen työ erotetaan toisistaan. Potilasturvallisuus ja tietosuoja ovat kunnossa. Toiminta on kirjanpidollisesti läpinäkyvää. Julkisten potilaiden hoito ei saa kärsiä. Piilotukea yksityiselle toiminnalle ei saa muodostua.
Hyvinvointialueen järjestämisvastuu ja palvelujen yhdenvertainen toteutuminen säilyvät, vaikka palvelutuotannossa hyödynnetään yksityistä toimijaa.
Pilotin seurattavia mittareita voisivat olla 1. julkiselle toiminnalle muodostuvat mahdolliset kulut, 2. sairaalan käyttöaste, 3. julkiselle sektorille syntyvät tulot, 4. henkilöstön työpanos, 5. hoitojonojen kehitys, 6. potilasturvallisuus, 7. asiakashinnat, 8. henkilöstön saatavuus ja pitovoima.
Pilotin johtoajatuksena on: parantaako se julkisen terveydenhuollon asemaa? Pilotissa varmistetaan ja rakennetaan toiminnan juridis-taloudellinen rakenne. Tavoitteen tulee olla käyttämättömän kapasiteetin muuttaminen lisäarvoksi niin, että julkinen terveydenhuolto hyötyy siitä.
Johtopäätös. Malli tarjoaa yhden vaihtoehdon tilanteessa, jossa julkisen terveydenhuollon kustannuksia on hillittävä ja olemassa olevaa infrastruktuuria hyödynnettävä nykyistä paremmin. Mallin alustava selvitystyö on mahdollista aloittaa heti, mikäli mallille arvioidaan olevan käyttöarvoa. Tässä esitetystä mallista olisi hyvä pyytää VVM:n, STM:n ja THL:n arvio.
Juha Hänninen
kansanedustaja (kok.), Oulu