Julkisen sanan neuvosto (JSN) on antanut vapauttavan päätöksen Aamulehdestä tehdystä kantelusta tapauksessa, jossa lehti poisti verkkosivuiltaan yli 600 lehden entisen toimittajan Matti Kuuselan kirjoittamaa juttua.
JSN katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. JSN:n mukaan päätoimittajalla oli perusteet juttujen väliaikaiselle poistolle.
JSN:n mukaan selvitystyön ja juttujen palauttamisen myötä lukijoiden mahdollisuus saada tietoa juttujen pulmallisista kohdista oli aiempaa parempi.
Juttujen poistamisen syynä oli Matti Kuuselan kirja, jossa hän paljasti useammassa kohdassa kirjoittaneensa sepitettä juttuihinsa.
Tämän takia Aamulehti poisti maaliskuussa verkkosivuiltaan 551 Kuuselan kirjoittamaa juttua. Lisäksi kolmeen juttuun tehtiin muokkauksia. JSN:n mukaan myöhemmin poistettujen juttujen määrä kasvoi 607:ään.
Aamulehti poisti jutut selvittääkseen, kuinka laajasta ongelmasta oli kyse. Ulkopuolisen tutkijan tekemä selvitys julkaistiin kesäkuun puolessavälissä.
Selvityksen jälkeen Aamulehti palautti kaikki Kuuselan aiemmin poistetut jutut verkkosivuilleen erityismerkinnöin. Kuuselan juttujen todenperäisyyteen liittyvässä selvityksessä tunnistettiin noin 30 juttua, joissa on varmuudella sepitettä, Aamulehti kertoi.
Yleisölle olisi pitänyt kertoa heti
Neuvosto katsoo, että lehden kohtaama tilanne oli poikkeuksellinen ja päätoimittajalla oli oikeus poistaa jutut väliaikaisesti asian selvittämisen ajaksi.
– Kesti kuitenkin kolme päivää ennen kuin lehti kertoi, että juttuja mahdollisesti palautetaan verkkoon selvitystyön jälkeen. Neuvosto toteaa, että yleisölle olisi ollut suotavaa kertoa jo poistamishetkellä juttujen palauttamisesta, päätöksessä sanotaan.
JSN ei ratkaisussaan ota kantaa siihen, oliko selvityksen kohteena olleissa verkosta poistetuissa jutuissa olennaisia asiavirheitä tai siihen sekoittuiko niissä sepite tosiasioihin. Samalla neuvosto toteaa yleisesti, ettei virheitä voi korjata juttuja poistamalla.
– Tässä tapauksessa lehti ei kuitenkaan pyrkinyt välttämään virheiden korjaamista juttujen poistamisella. Jutut palautettiin yleisön saataville. Niihin oli lisätty selvityksen tuloksia koskevat merkinnät, neuvosto kirjoittaa päätöksessään.
Yksityishenkilö oli tehnyt kantelun Aamulehden päätöksestä poistaa jutut sivuiltaan heti maaliskuussa JSN:lle.
Matti Kuusela työskenteli Aamulehden vakituisena toimittajana vuodet 1983–2020. Aamulehti kuuluu Sanoma-konserniin, joka on STT:n suurin omistaja.
Verkkojuttuja voi poistaa poikkeustapauksissa
Aamulehden vastaava päätoimittaja Sanna Keskinen kertoo vastauksessaan JSN:lle, että poistopäätös oli poikkeuksellinen ja sitä punnittiin isolla ryhmällä sekä journalistisesta että juridisesta näkökulmasta.
Hänen mukaansa olisi ollut vaikeaa jättää verkkoon näin laajaa aineistoa, jonka todenmukaisuudesta ei voitu olla varmoja ja jonka ongelmallisuuksista ei ollut selkeää kuvaa. Siksi jutut poistettiin ja niistä aloitettiin laaja selvitystyö.
JSN on antanut vuonna 2018 lausuman verkkosisältöjen poistamisesta, jonka mukaan tiedotusvälineiden verkossa julkaisemat sisällöt ovat historiaa, johon ei pidä puuttua kuin erityisen painavista syistä. Hyvän journalistisen tavan mukaan poistaminen on kuitenkin perusteltua vain erittäin harvinaisissa poikkeustapauksissa.
Päätoimittaja Keskisen mukaan Kuusela-tapauksessa oli kyse tällaisesta poikkeustapauksesta.
Keskinen perustelee vastauksessaan, että lehti ei katso poiston vaarantaneen yleisön tiedonsaantioikeutta vaan viime kädessä edistäneen sitä. Tavoitteena ei päätoimittajan mukaan ollut totuuden pimittäminen, vaan totuuden selvittämisen edistäminen.