Kolumni: MM95 ei ole vain nevö foget -meemi, vaan su­ku­pol­vi­ko­ke­mus

Suurpetokeskus: Tuore tar­kas­tus kertoo useista puut­teis­ta Kuu­sa­mon suur­pe­to­kes­kuk­ses­sa

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Jo­ki­laak­so­jen pe­las­tus­lai­tos: Olisi koh­tuu­ton­ta, jos Ka­la­joen maas­to­pa­lon sam­mut­ta­mi­ses­ta tulleet kus­tan­nuk­set jäi­si­vät pe­las­tus­lai­tok­sen ja alueen kuntien mak­set­ta­vak­si

Kalajoen Rautiossa heinäkuussa syttynyt maastopalo tuhosi kaikkiaan 227 hehtaaria maastoa.
Kalajoen Rautiossa heinäkuussa syttynyt maastopalo tuhosi kaikkiaan 227 hehtaaria maastoa.
Kuva: Heikki Syrjäniemi

Jokilaaksojen pelastuslaitos pitää kohtuuttomana, jos Kalajoen maastopalosta ja sen sammuttamisesta tulleet kustannukset jäävät kokonaan pelastuslaitoksen ja alueen kuntien maksettavaksi. Asia käy ilmi pelastuslaitoksen johtokunnan kannanotosta.

Kannanotossa todetaan, että heinäkuisen maastopalon sammuttamisesta on tähän mennessä tullut Jokilaaksojen pelastuslaitokselle kustannuksia noin 1,3 miljoonan euron edestä. Kustannusten arvioidaan nousevan noin 1,6 miljoonaan euroon. Tämä aiheuttaisi noin 12 prosentin ylityksen Jokilaaksojen pelastuslaitoksen vuoden 2021 talousarvioon.

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunnan mukaan valtion on kyettävä ottamaan osaltaan vastuuta suuronnettomuuksien torjuntakustannuksista. Johtokunta esittääkin, että sisäministeriössä ja valtiovarainministeriössä tehdään kaikki mahdollinen Kalajoen maastopalon kustannusten avustamiseksi.

– Tiedossamme toki on, että sisäministeriössä tehdään töitä ministeriön ylimmältä tasolta alkaen erillisen, harkinnanvaraisen valtionavustuksen saamiseksi Kalajoen maastopalon poikkeuksellisten kustannusten osittaiseksi kattamiseksi, kannanotossa todetaan.

Kalajoen maastopalo syttyi 26. heinäkuuta. Pelastuslaitoksen työt paloalueella kestivät noin kaksi viikkoa. Kaikkiaan maastopalossa paloi noin 227 hehtaaria maastoa.