Järjestöillä on merkittävä rooli suomalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä. Järjestöt täydentävät julkisia palveluja sekä tarjoavat ihmisille matalan kynnyksen tukea ja toimintaa. Siksi on tärkeää, että järjestöyhteistyön merkitys tunnistetaan ja sitä varten varataan riittävät resurssit pian hyväksyttävissä kuntien ja hyvinvointialueiden talousarvioissa.
Hyvinvointialueilla sosiaali- ja terveysjärjestöt tarjoavat arvokasta kokemustietoa ja arjen asiantuntemusta, jota tulisi käyttää palvelujen kehittämisessä. Ajantasainen tieto järjestöjen toiminnasta on hyödyksi asiakas- ja palveluohjauksessa. Palveluja tuottavien järjestöjen erityisosaaminen on osa palvelujärjestelmää, joten niiden mukanaolo on tarpeen jatkossakin.
Kunnissa järjestöt toimivat muun muassa työllisyyden edistämisessä. Järjestöjen palkkatukityö auttaa vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevia pääsemään kiinni työelämään. Matalan kynnyksen työpaikkojen säilyttäminen ja tukityöllistämisen kehittäminen ovat olennaisia keinoja ehkäistä syrjäytymistä ja edistää työllisyyttä.
Yhteistyön sujuvuus edellyttää selkeitä toimintatapoja, nimettyjä vastuuhenkilöitä sekä jatkuvaa ja avointa vuoropuhelua. Järjestöjen elinvoimaisuus turvataan pitkäjänteisillä avustuksilla ja palveluja tuottavat järjestöt huomioidaan kilpailutuksissa. Näin varmistetaan yhteisöllisen toiminnan ja monipuolisten palvelujen jatkuminen.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat yhteiskunnan voimavara, jota ei tule pitää itsestäänselvyytenä. Riittävien taloudellisten resurssien lisäksi vahvat kirjaukset hyvinvointialueiden ja kuntien strategioihin takaavat sen, että järjestöyhteistyö ei jää yksittäisten henkilöiden varaan, vaan on pysyvää ja suunnitelmallista.
Anita Hahl-Weckström
erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry