Tiistaina kuultiin kaksi Suomen turvallisuuteen liittyvää isoa päätöstä. Hallitus aloittaa valmistelut Suomen irrottamiseksi Ottawan sopimuksesta, joka kieltää jalkaväkimiinat. Tavoitteeksi myös asetetaan Suomen puolustusmenojen nosto niin, että ne ovat vähintään kolme prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2029.
Kumpikin ratkaisu liittyy Venäjän uhan torjuntaan, jälkimmäinen myös Nato-velvoitteisiin.
Mielenkiintoista on, että miinakielto on poliittisesti paljon kuumempi kysymys kuin puolustusmenojen nosto. Näin vaikka puolustusmenojen kasvu merkitsee täydellä painolla toteutuessaan valtiolle noin kolmen miljardin lisämenoja vuodessa. Jalkaväkimiinoihin tuosta menee vain vähäinen osuus.
Orpon hallitukselle jälkimmäinen linjaus on talouskurjuudenkin keskellä kohtalaisen helppo siksi, että puolustushankintojen kustannukset kaatuvat raskaampana vasta seuraavan hallituksen niskaan. Jos hyvin käy, maan talouskin on silloin kääntynyt kasvuun.
Miinakysymyksen herkkyys nousee Ottawan sopimuksen sisällöstä. Sopimuksen tavoitteena on estää siviiliväestön kuolemat ja vammautumiset. Näitä koetaan niillä kriisialueilla, joissa henkilömiinoja on kylvetty maastoon holtittomasti.
Sopimuksella on siis vahvat eettiset perusteet. Nyt Suomi näyttää hylkäävän ne.
Venäjän rajanaapurin oli mahdollista liittyä sopimukseen 13 vuotta sitten, koska Kremlin harhainen etupiirioppi vasta kypsyi pinnan alla. Suomen turvallisuustilanne näytti ruusuisemmalta kuin nyt. Arvioitiin myös, että henkilömiinat voidaan täysin korvata muin asein.
Tämänhetkinen miinapohdinta roihahti uuteen liekkiin viime syksynä, kun puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola peräsi henkilömiinoista keskustelua. Perusteena oli, että turvallisuusympäristömme on muuttunut.
Jaakkolan mukaan venäläisen jalkaväen massamainen käyttö Ukrainassa on luonut uuden asetelman siihen, miten Suomen pitää valmistautua sotilaalliseen voimankäyttöön.
Kenraaleita syytetään siitä, että he käyvät uudelleen edellisiä sotia. Nyt oppi otetaan edelleen jatkuvan sodan kokemuksista, ja parempi niin.
On mahdollista, että Suomen lähtö Ottawasta rapauttaa sopimusta. Esimerkiksi Vasemmistoliiton mukaan Suomi ei saa antaa signaalia, että emme kunnioita sääntöpohjaista järjestelmää.
Suomen olisi kuitenkin paljon helpompi noudattaa kaikessa sääntöpohjaisuutta, jos tietäisimme, että Venäjäkin niin tekee. Nyt se ei tee, ja Suomen pitää vetää johtopäätökset.
Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö Suomi pystyisi käyttämään miinoja vastuullisesti vain niissä tilanteissa, joissa se on oman maan puolustamisen kannalta välttämätöntä. Miinat merkitään karttoihin, ja ne pystytään keräämään maastosta kriisin mentyä ohi.
Jalkaväkimiinoilla on myös pelotevaikutus, miinakauhu. Se suojaa meitä hyökkääjältä pelkällä olemassaolollaan.