Hallitus haluaa aloittaa valmistelut Suomen irrottamiseksi Ottawan sopimuksesta, joka kieltää jalkaväkimiinat.
Lisäksi hallitus aikoo kasvattaa Suomen puolustusmenoja niin, että ne olisivat vähintään kolme prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen vuoteen 2029 mennessä.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa tiistaina kello 14 aikaan.
Orpon mukaan puolustushankintoja lisätään uhkaperusteisesti ja tarvelähtöisesti.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan rahallisesti puhutaan noin 3 miljardin euron lisäyksestä puolustushallinnon rahoitukseen vuoteen 2029 mennessä. Kyse on toimintamenojen kasvattamisesta 460 miljoonalla eurolla sekä ennen kaikkea materiaalihankinnoista.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi tiistaina, että miinojen ottaminen käyttöön uudelleen on kohtuullisen kivuton prosessi. Miinat eivät ole käytössä kuin sodan aikana, ja ne raivataan aina pois, hän totesi.
– Vahvistamme Suomen puolustusta entisestään. Käynnistämme maavoimien uudistamisen ja muun uhkaperusteiseen arvioon perustuvan puolustuksen vahvistamisen välittömästi. Päätöksellä vastaamme Euroopan turvallisuustilanteeseen ja Venäjän muodostamaan sotilaalliseen uhkaan, Häkkänen kommentoi viestipalvelu X:ssä.
Eduskunta tekee päätöksen
Puolustusvoimat on viime kesästä alkaen laatinut selvitystä jalkaväkimiinojen tarpeellisuudesta ja Ukrainan sodan opeista niihin liittyen. Selvityksen on odotettu valmistuvan lähiaikoina.
Häkkänen on aiemmin kertonut asian etenevän siten, että selvityksen valmistuttua hän esittelee sen muulle valtiojohdolle.
– Sitten tehdään johtopäätöksiä, käydään parlamentaarinen keskustelu ja sitten tässä asiassa edetään, Häkkänen sanoi maaliskuussa.
Ottawan sopimuksesta irtautuminen vaatisi lainvalmistelua, ja lopullisen päätöksen tekisi eduskunta. Sopimuksessa on kuuden kuukauden irtisanomisaika.
Komentaja avasi julkisen keskustelun
Julkinen keskustelu jalkaväkimiinojen sallimisesta alkoi toden teolla lokakuussa. Tuolloin Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola sanoi MTV:n uutisille, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut Ottawan sopimukseen liittymisen jälkeen.
Tämän jälkeen Häkkänen kertoi, että oli pyytänyt jo kesällä asiasta selvitystä Puolustusvoimilta.
Hallituspuolueista kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat kannattaneet jalkaväkimiinojen sallimista. RKP ei ole ottanut asiaan selkeää kantaa.
Maaliskuussa keskustelu sai vauhtia, kun Puola, Viro, Latvia ja Liettua kertoivat haluavansa vetäytyä Ottawan sopimuksesta. Häkkäsen mukaan Suomen selvitys ei ollut vielä tuolloin ratkaisukypsä, jotta päätöksiä olisi voitu tehdä samassa tahdissa näiden maiden kanssa.
Suomi liittyi Ottawan sopimukseen vuonna 2012. Sen on vuodesta 1997 alkaen allekirjoittanut tai ratifioinut yli 160 maata. Joukossa ei ole esimerkiksi Venäjää, Kiinaa tai Yhdysvaltoja.