Avannosta nostetaan erityisesti kevättalvella innolla kalaa. Tavallisimmin taidetaan ilahtua ahvenista, mutta Ruotsista viime vuosina hiljalleen levinnyt villitys mahdollistaa aivan toisen kokoluokan saaliit.
Talvisen täkyonginnan eli ismete-kalastuksen taitajat vetelevät jopa yli kymmenkiloisia haukia.
– Harrastajia on Oulussa on vielä hirveän vähän, kaupungin kalastuslupa-asioiden yhteyshenkilöksi merkitty metsätalousinsinööri Juho Kuukasjärvi arvioi.
Yksi harvoista on Atte Lämsä. Hän kertoo kokeilleensa muita täkykalastuksen muotoja aiemmin. Ismete puraisi kunnolla viime talvena. Saalistakin on tullut.
– Suurin hauki oli muutamia grammoja vaille kolmetoista kiloa.
Vippa pystyssä
Tyypillisesti ismete-kalastajat kairaavat hieman perinteisiä pilkkijöitä suuremman reiän jäähän.
Monesti yksi kalastaja käyttää samaan aikaan useampaa vapaa. Lämsän arsenaalisssa niitä on viidestä kymmeneen.
Kun täyt ovat jään alla tarjolla, seurataan tilannetta. Vavalle hyökätään, kun tärpinilmaisin eli vippa osoittaa saalista olevan saatavilla.
– Vippa pingotetaan siimaan ja kun kala ottaa, se nousee pystyyn. Se on jännittävä hetki juosta vavalle, kun vippa on pystyssä, Lämsä sanoo.
Vippoja on erilaisia. Ilmaisin voi olla esimerkiksi kirkkaan värinen pieni lippu tai pallo.
Niitä on saatavilla kalastustarvikkeita myyvistä liikkeistä, mutta osa harrastajista tekee vippansa itse.
Vavat ovat Lämsän mukaan usein reilun metrin mittaisia.
– Kelaksi käy melkein mikä vain. Pienet heittohyrräkelat ovat suosittuja. Niitä löytyy aika edullisiakin ja niissä riittävät ominaisuudet siihen hommaan.
Juttu jatkuu kuvan alapuolella.
Vastuullista kalastusta
Monien harrastajien tavoin Lämsä suosii täkykalana särkeä. Elävän täyn käyttö voisi olla mahdollista esimerkiksi kuminauhavirityksillä, mutta useimmiten ismete-harrastajat käyttävät kuollutta syöttiä.
– En ole jäänyt saaliista paitsi kuolleella täyllä, niin ei ole käynyt mielessäkään sitä muuttaa, Lämsä sanoo.
Jos pyritään välttämään turhaa kärsimystä syötille, niin sama koskee myös saalista. Ismete-kalastajat varustautuvat jäälle mennessään siihen, että vapautettavat kalat saadaan takaisin veteen vahingoittumattomina.
Jos on heti selvää, että kalaa ei olla ottamassa ruuaksi, se pyritään vapauttamaan jo vedessä. Suurimmat hauet tavataan vapauttaa, mutta jos komea vonkale halutaan vaikkapa kuvata, tehdään sekin kalaa varjellen.
– Kala nostetaan ahkioon, jossa on vettä tai johon välittömästi tulee vettä. Märkä kala pakkasessa ei ole kovin hyvä yhtälö.
Samaan liittyen Lämsän ismete-reissut ovat jääneet viime aikojen kovissa pakkasissa vähiin.
– Jos ukko pärjäisikin viidentoista asteen pakkasessa, niin vapautettaville kaloille se on liikaa.
Juttu jatkuu kuvan alapuolella.
Eurooppalaista kiinnostusta
Kun sää suo, kotivesiä edemmäs ei tarvitse reissata kalaan. Lämsän mukaan Oulusta ja laajemmin Oulun seudulta löytyy mainioita ismete-paikkoja.
– Ennemmin näkisin niin päin, että tänne matkaillaan muualta.
Näin nähdään myös oululaisessa matkailu- ja aktiviteettipalveluyritys Finnactionissa.
Yrittäjä ja kalastusopas Jarkko Auno kertoo, että ismete otettiin yrityksen repertuaariin viime vuonna.
Aunon tietojen mukaan yksittäiset kalastusoppaat vetävät ismete-reissuja, mutta lähin yritysmuotoinen kilpailija löytyy Kokkolan seudulta.
Kiinnostus on oululaisfirmassakin vielä toistaiseksi ollut perinteistä pilkintää vähäisempää.
Auno uskoo kuitenkin, että käsillä on mahdollisuus houkutella Oulun seudulle ulkomaalaisia matkailijoita.
– Koemme, että tämä on talvikalastuksen muoto, jota ei ole tarjolla oikeastaan koko Euroopassa.
Yritys markkinoi ismete-reissujaan aktiivisesti nimenomaan Euroopan markkinoille. Aunon mukaan hiljattain asiasta käytiin esimerkiksi etätapaaminen keskieurooppalaisen matkatoimiston kanssa.