Venäjän öljyä ja muita raaka-aineita kuljettava niin sanottu varjolaivasto luo Itämerellä vakavan uhan, josta Suomikin on saanut osansa. Tiistaina Helsingissä pidetty huippukokous onneksi osoitti, että tahtoa tilanteen korjaamiseen on nyt kaikilla Itämeren alueen Nato-mailla.
Presidentti Alexander Stubb, joka isännöi kokousta Viron pääministerin Kristen Michalin kanssa, luonnehti kokousta menestykseksi. Kuvaus voi pitää kutinsa. Huolipuheita seuraa myös uusia toimia.
Nato aikoo ottaa käyttöön uusia teknologioita, joiden avulla infrastruktuuria kuten kaapeleita sekä epäiltyjä varjolaivaston aluksia pystytään valvomaan tarkemmin. "Itämeren vartijaksi" kutsuttuun hankkeeseen osallistuu laivoja, sukellusveneitä sekä valvontalentokoneita ja -drooneja.
Tarkempia yksityiskohtia Helsingissä mukana ollut Naton pääsihteeri Mark Rutte ei halunnut kertoa, koska ei halunnut tehdä "vihollista viisaammaksi".
Kokouksen julkilausuman mukaan infrastruktuuria koskeviin vahingontekoyrityksiin vastataan "järeästi ja päättäväisesti". Tapa, jolla Suomi pysäytti joulupäivänä sähkö- ja tietoliikennekaapeleita Suomenlahdella katkoneen Eagle S -tankkerin, keräsi kokouksessa kehuja. Suomalaisoperaation on nyt määrä toimia mallina liittolaisille.
Tavoitteena on hyödyntää kaikki merioikeuden mahdollistamat keinot. Tämä tuskin on yksinkertaista, sillä kansainvälisellä merialueella liikkuvien alusten pysäyttämiseen vaaditaan raskaat perusteet. Näitä alkavat selvittää Helsingin kokouksen osallistujamaat yhdessä.
Varjolaivaston alukset ovat usein romutuskuntoisia, niiden vakuutusturva voi jäädä epäselväksi, laivat kiertävät Venäjän öljynviennille asetettuja pakotteita, ja ne saattavat manipuloida sijaintietojaan. Rajavartiolaitoksen meriturvallisuusjohtaja, komentaja Mikko Hirvi on kertonut (HS 2.1.), että Suomenlahdella tapahtui viime syksynä neljä läheltä piti -tilannetta, joissa vain suomalaisviranomaisten toimet estivät onnettomuuden.
Juuri alusten huonon kunnon ja "pimeänä" kulkemisen takia riski suurten öljyonnettomuuksien syntyyn on todellinen. Jos tietoliikennekaapelit korjataan muutamassa päivässä ja isot sähkökaapelit muutamassa kuukaudessa, suuren öljyvahingon jäljet näkyvät vuosia.
Muutaman kuukauden kuluessa selvinnee, alkavatko Helsingissä päätetyt toimet näkyä Venäjän ja sen apurien operoinnissa. Viime viikon lopussa Yhdysvallat teki uusia kovia varjolaivoihin liittyviä pakotepäätöksiä, jotka tietojen mukaan ovat jo vaikeuttaneet Venäjän taloudelle tärkeiden lastien vientiä maailman satamiin. Laivasto on kuitenkin suuri, siihen kuuluu useita satoja aluksia.
Tarvitaan pelotetta ja tarvitaan varautumista. Näin siksi, että Venäjän toimintavalikosta löytyy laaja valikoima likaisia temppuja. Jos yksi väylä tukkeutuu, tilalle haetaan uusi. Mitä kipeämmin pakotteet purevat, sitä häijymmiksi voi Venäjän tuholaistoimien olettaa äityvän.