Gazassa nyt käytävälle sodalle on konkreettinen alkupiste: islamistisen Hamasin operoima hyökkäys Israelin puolelle 7.10.2023. Toista tuhatta israelilaista, pääasiassa siviilejä, tapettiin. Hamas otti 250 panttivankia.
Asia ei voinut jäädä Israelilta kostamatta. Tämän Hamas tiesi etukäteen.
Nyt kosto on kestänyt yli 19 kuukautta. Gazassa on kuollut noin 50 000 ihmistä. Surmattujen joukossa on Hamasin johtoa mutta myös kymmeniätuhansia siviilejä. Elintarviketilannetta alueella kuvataan katastrofaaliseksi.
Hamas on heikentynyt voimakkaasti. Israelin tavoite hävittää järjestö tyystin näyttää kuitenkin epäonnistuvan. Sota on päinvastoin ruokkinut koston kierrettä vuosikymmeniksi eteenpäin.
Pääministeri Benjamin Netanjahu ja Israelin hallitus tietävät tämän, ja siksi haussa on lopullisempi ratkaisu.
Netanjahu kertoi maanantaina, että Israel ottaa Gazan haltuunsa kokonaan. Saman hallituksen valtiovarainministeri puhui Gazan puhdistamisesta ja sen asukkaiden siirrosta kolmansiin maihin. Jopa kahden miljoonan ihmisen olisi pakko jättää kotimaansa.
Lännen protestit Gazan tapahtumista ovat pitkään olleet ponnettomia, mutta Israelin johdon viime päivien puheet menivät yhden punaisen viivan yli.
Tiistaina kerrottiin, että EU alkaa arvioida Israelin ja EU:n välistä yhteistyötä. Poikkeuksellinen oli myös Suomen ulkopoliittisen johdon ulostulo. Presidentti Alexander Stubb kirjoitti viestipalvelu X:ssä, että "väestön pakkosiirrot ovat sotarikos". Stubb myös vaati Hamasia vapauttamaan panttivangit.
Käytännössä saman viestin lähettivät pääministeri Petteri Orpo ja ulkoministeri Elina Valtonen.
Tärkeimmät avaimet ovat silti edelleen Yhdysvalloilla, Israelin ylivoimaisesti merkittävimmällä tukijalla. Paineita Netanjahun suuntaan on luvassa. Näin siksi, että Donald Trump pyrkii paraikaa lämmittämään suhteita myös Syyriaan ja Iraniin, joista jälkimmäinen on Israelin arkkivihollinen.
Suomessa Gazan-kysymys aiheuttaa jännitteitä hallituspuolueissa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jani Mäkelän mukaan Gazasta "vaahdotaan enemmän kuin olisi tarpeellista". Kristillisdemokraattien ryhmäjohtaja Peter Östman kritisoi ulkopoliittista johtoa kansanmurha-sanasta sekä siitä, että vaatimus panttivankien vapautuksesta ei ollut viestissä heti alussa.
Vaikka Petteri Orpo vakuutti tiistaina, että koko hallitus on Gaza-kannanoton takana, kuplinta on ilmiselvää. Etenkin kristillisdemokraateissa tuki Israelille on perinteisesti ollut vahvaa ja kritiikitöntä ja tunnottomuus palestiinalaisten kohtalolle silmiinpistävää.
Hallituksen horjuttajaksi Gazasta ei silti ole. Ainakin perussuomalaisissa paljon enemmän pohdintaa aiheuttaa Helsingin Sanomien puolueelle keskiviikkona julkistamat surkeat kannatuslukemat.