Tuhansien iranilaisten kuolemasta vastuullinen ajatollah Ali Khamenei on tapettu, ja iso osa iranilaisista jatkaa juhlintaa. On niitäkin, jotka ovat raivoissaan.
Se, mitä maassa tästä eteenpäin tapahtuu, on vaikeasti edes arvailtavissa.
Vasta lähipäivät ja -viikot kertovat myös sen, mitä tapahtuu Lähi-idässä ja Irania ympäröivässä islamilaisessa maailmassa, mitkä ovat tapahtumien vaikutukset terrorismiin, maailmantalouteen, presidentti Donald Trumpin kannatukseen ja Venäjään, joka on saanut Iranilta merkittävää aseapua kuten drooneja.
Vaikutukset todennäköisesti ulottuvat suomalaistenkin arkeen.
Maailma on silti askelta parempi paikka, kun yksi verinen diktaattori on poissa. Iranille ja iranilaisille on syytä toivoa uutta aikaa, jona kansalaisvapaudet ja ihmisoikeudet nousevat kunniaan.
Samalla pitää todeta, että Yhdysvaltain toimilta puuttuu YK:n peruskirjan mukainen oikeutus. Iran ydinohjelmineen on ollut Israelin pysyvä uhka, mutta Yhdysvallat ei ollut peruskirjan 51. artiklassa mainittavan aseellisen hyökkäyksen tai edes sen välittömän uhan kohteena.
Presidentti Donald Trumpin tavoitteet ovat myös häiritsevästi hämärän peitossa. Ne tuntuvat vaihtelevan jopa saman päivän sisällä.
Khamenein surmaamisen jälkeen hän kannusti iranilaisia kaatamaan loput maan nykyhallinnosta. "Se riippuu nyt teistä", Trump julisti Truth Social -palvelussaan sunnuntaina, luvaten Yhdysvaltain tukea.
Ali Khamenein seuraajana toimii jo väliaikainen kolmimiehinen troikka. Sisäisestä turvallisuudesta vastaavan vallankumouskaartin aktiivisotilaiden määrä on arviolta 150 000 – 190 000. Se tuskin kehottamalla laskee aseitaan.
Jos siis kansannousu alkaa, on todellinen riski, että oppositio murskataan jälleen. Sen estämisessä Donald Trumpilla on nyt iso moraalinen vastuu.
Samaan aikaan Trumpilla on niskassaan ankara kotimainen paine. Vain noin joka neljäs yhdysvaltalainen hyväksyy iskut, 43 prosenttia ei hyväksy. Jokainen uusi päivä voi tuoda lisää kaatuneita yhdysvaltalaissotilaita. Sinkkiarkuissa palaavien maanmiesten ylistäminen patriooteiksi ei tilannetta pelasta.
Jos Trump haki Iran-iskuillaan kantoaaltoa Yhdysvaltain tulevan syksyn välivaaleihin, lopputulos voi olla hänelle ja republikaaneille päinvastainen.
Eurooppaa Iranin tapahtumien heijastukset osuvat todennäköisimmin kallistuvina polttoaineina, ehkä terrori-iskuina ja, jos kriisi kestää pitkään, yleisenä epävarmuuden kasvuna. Se olisi uusi myrkkyannos myös Suomen taloudelle.
Jos öljyn hinta jää korkealle tasolle, siitä valitettavasti hyötyy Venäjä. Toisaalta iskut Iraniin ovat kaataneet hehkuvia hiiliä Vladimir Putinin niskaan. Venäjän tärkeä liittolainen saattaa pian vaihtaa leiriä. Ja diktaattorien elämä voi äkisti katketa.
Näkymät Kremlistä maailmalle ovat nyt huolestuttavammat kuin kertaakaan sitten Ukrainan sodan alkamisen.