Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara! Hyvinvoiva työntekijä on tuottava työntekijä! Näinhän sitä sanotaan.
Työnantajat kirjoittavat henkilöstöstrategioita ja -ohjelmia, joilla tuetaan organisaation perusstrategiaa. Monilla työpaikoilla henkilöstön hyvinvointi sekä työkyky- ja työurajohtaminen on nostettu kehittämistyön keskiöön. Onko inhimillinen työkulttuuri kaiken tämän arvoista?
Kyllä on! Henkilöstöstrategiset tavoitteet ja toimenpiteet ohjaavat henkilöstöjohtamista kaikilla organisaation tasoilla. Henkilöstöpolitiikan linjaukset korostavat vahvasti yhdessä tekemistä ja yhteisvastuuta. Mutta niiden täytyy näkyä myös päivittäisessä työssä: johtamisessa, esihenkilötyössä, työnteossa, yhteistoiminnassa ja päätöksenteossa.
Henkilöstölle työhyvinvoinnin tukeminen näkyy perusarjessa. Työ sujuu, yhteisistä toimintatavoista on sovittu, työn haastavuus ja voimavaratekijät ovat tasapainossa ja esihenkilöltä saa tukea haastaviin tilanteisiin.
Vuorovaikutus ja luottamus pelaavat: esihenkilöltä uskaltaa kysyä, eikä ongelmien kanssa tarvitse sinnitellä yksin. Työn ja yksityiselämän yhteensovittamista tuetaan. Sähköpyörät sekä liikunta- ja kulttuuriedut ovat kirsikoita työhyvinvoinnin kakun päällä, mutta eivät korvaa arjen työn soljumista.
Työn ulkopuolisen ajan merkitys on kasvanut. Haluamme, että vapaa-ajallekin jää energiaa itselle mielekkääseen tekemiseen. Yleisessä tehokkuusajattelussa on tärkeä huomioida kokonaisuus: lisääkö jokin toimi oikeasti tehokkuutta vai siirtääkö se vain painetta toiseen kohtaan. Inhimillinen työskentely on myös pitkällä aikavälillä aidosti tehokasta ja hyvinvointiin on oikeasti tärkeä panostaa.
Perinteisesti ajatellaan, että työntekijä on työkykyinen tai sitten ei ole. Erilaiset yksilölliset työn muokkaamisen kokeilut sekä työaikajärjestelyt ovat inhimillisestä näkökulmasta tärkeitä henkilöille, joiden työkyky on alentunut. Osa-aikatyön tekemisen odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa, vaikka työkyvyssä ei haasteita olisikaan.
On ymmärrettävä, että työuran aikana työ- ja toimintakyky myös vaihtelee. Työkyvyn haasteita on kaiken ikäisillä työntekijöillä. Sairauspoissaolojen keskeisimmät syyt ovat pitkään olleet tuki- ja liikuntaelinongelmat, mutta viime vuosina mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat yleistyneet. Työntekijät kokevat erityisesti ahdistuneisuutta, henkistä kuormitusta.
Mielen hyvinvointia tukevaa inhimillistä työkulttuuria on tärkeä rakentaa työpaikan arjessa. Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakista (mielenterveydentyokalupakki.fi) löytyy maksuttomia työkaluja mielen hyvinvoinnin tukemiseen työpaikoilla.
Osatyökykyisten työpanos lisää kiistatta myös työn tuottavuutta. Ennenaikaiset eläköitymiset ovat työnantajille kalliita, pahimmillaan kymmenien tuhansien eurojen arvoisia. Voisi ajatella, että rekrytointivaikeuksien kanssa kamppailevia työnantajia kiinnostaisivat myös osaavat osatyökykyiset työntekijät.
Tehokkuusajattelu on liukunut työpaikoilta arkiseen jutusteluun. Mitä kuuluu? -kysymykseen usein vastataan ”On kiirettä pitänyt.” Haluamme näyttää tehokkaalta ja aikaansaavalta. Kiire tuntuu olevan kunnollisen ihmisen merkki.
Voisimmeko ohjata ajattelua kiire- ja tehokkuuspuheesta voimavarojen vahvistamiseen sekä työpaikka- että yksilötasolla? Voisimmeko yhdessä rakentaa inhimillisempää työkulttuuria työpaikoille?
Varmistaako teidän työpaikkanne johto, että arvokkaat ajatukset henkilöstöpolitiikassa ja työpaikan rakenteessa toteutuvat käytännön tasolla? Onko työyhteisönne valmis hyväksymään ja tukemaan erilaisia työn tekemisen ratkaisuja?
Mitä sinä vastaat ensi kerralla, kun sinulta kysytään kuulumisia?
Jyrki Komulainen
henkilöstöjohtaja, Kajaanin kaupunki
Tiina Heusala
Pohjois-Suomen aluevastaava, Työterveyslaitos