Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ohella ilmastonmuutoksen hillinnässä on kyse työpaikoista, energialaskuista ja siitä, kuinka varautunut yhteiskuntamme on tuleviin kriiseihin. Ilmastotyön hyödyt ulottuvat ilmastoa laajemmalle aina omaan kukkaroomme ja kansakunnan kokonaisturvallisuuteen saakka.
Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa on suunnitteilla mittavia vihreän siirtymän investointeja. Julkisesti tiedossa olevien hankesuunnitelmien arvo on yli 46 miljardia euroa. Summa on hurja, kun sitä verrataan Pohjois-Pohjanmaan viime vuosien tyypilliseen vuotuiseen noin viiden miljardin euron investointiaktiviteettiin. Kunnissa kaivataan kipeästi uusia talouskasvun lähteitä, ja vihreä siirtymä on potentiaalisista kasvulähteistä tällä hetkellä uskottavin.
Kun rakennamme omaa uusiutuvaa energiantuotantoa ja sähköistämme liikennettä sekä lämmitystä, suurempi osa varallisuudestamme jää pyörittämään alueemme ja kotimaamme taloutta. On myös hyvä huomata, että investointien välittömien talousvaikutusten lisäksi niiden välilliset vaikutukset aluetalouteen voivat olla merkittäviä.
Ilmastotyö myös vahvistaa kilpailukykyämme maailmanmarkkinoilla, luo edellytyksiä talouskasvulle sekä lopulta pienentää elämisen ja yrittämisen kustannuksia. Siirtymä luo uutta kysyntää suomalaiselle osaamiselle ja innovaatioille.
Ilmastoteot liittyvät erottamattomasti kokonaisturvallisuuteen. Siirtymä pois fossiilisista polttoaineista vähentää energiariippuvuuttamme tuontienergiasta ja vahvistaa huoltovarmuutta. Energiaomavaraisuus suojaa meitä geopoliittisilta painostusyrityksiltä ja arvaamattomilta maailmanmarkkinoiden hintaheilahteluilta.
Pohjois-Pohjanmaalla kaukolämmön tuotannossa on jo pitkään nojattu oman alueen polttoainetarjontaan, mutta riippumattomuutta tuontipolttoaineista voidaan edelleen edistää muun muassa tieliikennettä sähköistämällä.
Talous- ja turvallisuushyötyjen toteutuminen edellyttää yksittäisiä hallitus- ja valtuustokausia ylittävää, johdonmukaista ja pitkäjänteistä ilmastopolitiikkaa. Yksilöt, yritykset ja kunnat uskaltavat investoida ilmastoratkaisuihin vain, jos ne voivat luottaa siihen, ettei suunta muutu joka vaalikaudella. Poukkoilevan ilmastopolitiikan seurauksena on epävarmuutta, pysähtyneitä hankkeita ja menetettyjä työpaikkoja.
Ilmastopolitiikan toteutuksessa aluetuntemus on valttia. Pohjois-Pohjanmaalla ilmastotyötä, sen tavoitteita ja toimenpiteitä ohjaa maakunnallinen ilmastotyön neuvottelukunta, jossa ovat edustettuina maakuntahallitus, liiton toimisto ja keskeiset sidosryhmät. Paikalliset toimijat tietävät parhaiten, miten kansalliset ilmastotavoitteet toteutetaan heidän alueellaan, sen vahvuudet ja heikkoudet huomioiden. Ilman tätä ruohonjuuritason tietämyksen hyödyntämistä ja paikallista työtä strategiat eivät muutu todellisuudeksi.
Useat Pohjois-Pohjanmaan kunnista ovat edelläkäyviä ilmastokuntia, joissa on työtä tehty laaja-alaisesti ja pitkäjänteisesti. Maakunnan kasvihuonekaasupäästöt ovatkin pienentyneet noin 27 prosenttia vuosina 1990–2023. Ilmastotyön vetureina ovat Oulu, Oulainen ja Raahe, Iin kuntaa unohtamatta. Matkaa tavoitteisiin kuitenkin on, sillä alueellisten päästöennusteiden mukaan Pohjois-Pohjanmaa jäänee nykytoimin kansallisesta 60 prosentin päästövähennystavoitteesta vuosina 1990–2023.
Ilmastotyön merkitys taloudelle, huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle kiteytyy tulevaisuutemme turvaamiseen. Kuntien ilmastoteot vaikuttavat koko Suomen menestykseen ja kilpailukykyyn.
Kun jokainen kunta tekee osansa, yhteiset ilmastotavoitteet saavutetaan ja talous uudistuu. Jokainen asennettu aurinkopaneeli, laadittu kuntien ilmasto-ohjelma ja alueelle saatu vihreä investointi rakentaa pala palalta kestävämpää Suomea meidän kaikkien eduksi. Toiminnallaan kunnat viestivät, että Suomessa ilmastonmuutos otetaan edelleen tosissaan.
Santtu Karhinen
erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus
Ritva Isomäki
erityisasiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan liitto