Ilmastopäästöt eivät katso maiden rajoja, ja ilmaston kuumeneminen on koko maapallon yhteinen uhka. Koska haaste on yhteinen, myös ratkaisujen on oltava yhteisiä. Euroopan unioni voi olla – ja sen täytyy olla – suunnannäyttäjänä koko maailmalle välttämättömien ilmastotoimien tekemisessä. Nyt on oikea hetki toimia.
Maailman valtiot ovat hiljattain tehneet YK:n Dubain ilmastokokouksessa yhteisen linjauksen fossiilisten energiamuotojen käytön lopettamisesta. Vaikka siellä saatua sopua voi perustellusti arvostella sanamuotojen löysyydestä, haetaan Dubain sovun mukaisesti globaalia hiilineutraaliutta vuodelle 2050 luopumalla maakaasusta, öljystä ja kivihiilestä.
Fossiilisista energianlähteistä irtautuminen tarkoittaa isoa muutosta talousmalliimme. Muutos ei ole kaikilta osin helppo, mutta se on välttämätön. Muutos sisältää myös mahdollisuuksia, sillä sen myötä avautuu uusia vihreän energian markkinoita ja mahdollisuuksia vahvistaa huoltovarmuuttamme. Kotimainen energiantuotanto on aina parempi vaihtoehto kuin Lähi-idän tuontiöljy.
EU on päättänyt olla hiilineutraali talousalue vuoteen 2050 mennessä. Tämän saavuttamiseksi on esimerkiksi varmistettava, ettei EU:n rahastoista sallita menevän laisinkaan rahaa fossiilibisneksen tukemiseen. EU:n on edistettävä tarpeellisia ympäristöinvestointeja, joita Suomessakin on tulevina vuosina edessä esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergiaan sekä vetytalouteen.
EU:n vahva ympäristötoimijuus on Suomen etu. Suomessa on helpompi tehdä ympäristön kannalta välttämättömiä päätöksiä, kun tiedämme, että muutkin Euroopan maat tekevät. EU on iso talousalue, ja sen toimet voivat näyttää suuntaa muulle maailmalle.
Ilmastopolitiikassa on otettava huomioon erilaiset todellisuudet erilaisissa jäsenmaissa ja eri alueilla. Erityisesti sosiaalinen oikeudenmukaisuus on huomioitava. Suurituloiset saastuttavat eniten, ja saastuttajan on maksettava aiheuttamastaan haitasta. Välttämättömistä ilmastotoimista mahdollisesti koituvat kustannukset on kompensoitava pienituloisille.
Euroopan komissio tulee antamaan vuoden 2024 alkupuolella ehdotuksensa EU:n ilmastotavoitteeksi vuodelle 2040. Tämä linjaus tulee käytännössä määrittämään mahdollisuuden tavoittaa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä.
Ilmastotoimiin tarvitaan lisää vauhtia, koska muuten on jo liian myöhästä. Ilmaston kuumenemisen hillitsemisessä ei ole varaa epäonnistua. Lapsemme ja lapsenlapsemme tulevat arvioimaan tämän ajan päättäjiä sen mukaan, teimmekö riittävästi ympäristökriisin ratkaisemiseksi.
Jessi Jokelainen
kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (vas.)
Oulu