Eurooppa palaa, niin voi sanoa, kun katsoo Espanjan, Ranskan ja Kreikan maastopaloja.
Ajatellaan, että mitä vaikutusta tällä on Suomeen, kuten täällä aina ensin itsekeskeisesti ajatellaan. Ei tee mieli matkustaa Välimerelle, on ilmeisesti ainoa huoli, kun on pelko jopa yli 40 asteen lämpötiloista.
Nyt Espanjassa on samalla vielä ollut ulkoa järjestetty pakolaiskriisi.
Enemmän pitää ajatella maastopalojen vaikutusta tulevaisuuteemme, koska on jo selvää, että ilmaston muutosta ei saada hillittyä.
Kymmenen maksimissaan viidenkymmenen vuoden sisällä olemme jo tilanteessa, että Pohjois-Afrikan lisäksi myös Etelä-Euroopan maat alkavat olemaan vaikeita, ellei mahdottomia asua.
Paljon on puhuttu vuodesta 2050 ja + 2 asteesta, jota on pidetty kriittisenä tarkasteluaikana ja rajana maapallon ilmaston lämpenemiselle. Ilmasto lämpenee tähän kriittiseen raja-arvoon jopa nopeammin kuin vuoteen 2050 mennessä.
Suomeen on tullut paljon turisteja ihastelemaan viileää ilmastoamme. Voidaan vaan miettiä sitä aikaa, kun alkaa todella suuri ja hallitsematon maahanmuutto Etelä-Euroopasta.
Tätä on koetettu lievittää ja selittää sillä, että meillä on tilaa, joten pitää miettiä, onko todella. Mitkä olivat kansalaisten tunnot ja pelot, kun itärajalta alettiin työntämään hallitsemattomasti niin sanottuja pakolaisia eri kansallisuuksista.
Suurempi aalto on todennäköisesti tulossa Suomeen ja muihin Pohjoismaihin ilmastopakolaisina. Tästä saimme esimakua, että mitä se todellisuudessa on, kun seurasimme Marokon elintasopakolaisuutta Espanjaan.
Nyt on tärkeää pitää kiinni EU:n ilmastotavoitteista 2035. Vielä tärkeämpää on, että Suomi on erittäin tiukka ja jopa niukka pakolaispolitiikassa. Tänne ei saa päästää ukrainalaisten, joita on tullut jo yli 60 000, lisäksi kuin minimimäärä pakolaisia.
Tämän lisäksi saa päästää työperäisiä maahanmuuttajia, jotka ovat ainoastaan niitä, joilla on jo työpaikka ja toimeentulo täällä. Tämä voi olla itsekästä, mutta myös tulevaan katsovaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Kun rajajoillamme on tulevaisuudessa lastemme ja lastenlastemme huolena kymmeniä ellei satojatuhansia ilmastopakolaisia, niin on syytä varmistaa, että sitä tilaa on silloin, kun tilaa todella tarvitaan.
Tämä on samantapainen asia ja totuus kuin oma terveydenhuoltomme, jossa nähtiin, tai olisi pitänyt nähdä, jo 50 vuotta sitten, miten käy, kun suuret ikäluokat ovat 70-vuotiaita ja vanhempia.
Järjestelmämme ei kestä tätä, ja kaikki sen tiesivät vuosikymmeniä.
Toinen seikka, josta tulevien sukupolvien sekä tänne tulevien pakolaisten vuoksi on huolehdittava, on se, että meillä on tuhansien järvien maassa puhtaat järvet ja joet. Tulee aika, kun vesi on arvokkaampaa kuin öljy. Tämä on myös parasta ilmastopolitiikkaa.
Olemme saaneet valitettavasti havaita suurten Reinin ja Tonavan kaltaisten jokien kuivuvan. Tämä herättää viimeistään ajattelemaan, kuinka arvokas puhdas vesi on nyt ja tulevaisuudessa.
Risto Salmi
varatuomari, Oulu