Kesti hyvin kauan ennen kuin ymmärrettiin ja hyväksyttiin, että luonto ei kaikkea kestä, ei myöskään ilmasto. Sotien jälkeen elintaso nousi kohisten, samoin öljyn kulutus. Silloin öljyjätti Exxonin pääjohtaja katseli huolestuneena Los Angelesin valtavasti lisääntynyttä autovirtaa sekä suurta pakokaasupilveä, ja huolestui ilmakehän tilasta. Hän tilasi yliopistollisen tutkimuksen, joka oli samaa mieltä. Mutta yhtiökokous oli toista mieltä ja tilasi toisenlaisen, maksetun tutkimuksen, joka tietenkin oli toista mieltä, ja suunnaton öljybisneksen rahavirta sai jatkua ja tuottaa satumaisia voittoja yhtiön osakkaille.
Edelleenkin tämä sama ympäristöstä piittaamaton ja vain voittoa tavoitteleva teollisuuden omistava bisnesmaailma kautta maailman on jo vuosikymmeniä tehnyt juuri samoin. Vain korulauseilla ja vähäisillä toimilla pidetään yllä positiivista imagoa ympäristön- ja ilmastonsuojelussa.
Tosin kyllä nykyään Suomessakin on annettava kiitosta monille isoille ja pienemmillekin yrityksille hyvistä ilmastoteoista. On ymmärrettävä, että juuri tuo sama teollisuuden bisnesmaailma kautta maailman, myös Suomessa, on myös luonut tämän nykyisen korkean elintason, kehityksen ja hyvinvoinnin, josta nyt saamme nauttia. Kuitenkin tämän ja ilmastonsuojelun välillä näyttää olevan suuri ja sovittamaton ristiriita.
Ilmaston tilanne nyt on hyvin huolestuttava. On ilmiöitä, joille ei enää voida mitään, kuten maapallon keskisen alueen kuivuudesta johtuvat valtavat metsäpalot ja aavikoituminen, mikä aiheuttaa laidunkarjan tuhon ja maataloustuotannon romahtamisen. Ja ne valtavat tulvat ja hirmumyrskyt. Täällä pohjoisilla alueilla maataloudenkin näkymät olisivat muuten hyvät satokauden jatkuessa, mutta kun nuo maapallon keskisen alueen puuttuvat sateet tulevat täällä pohjoisen alueella, ja osittain pilaavat lupaavat sadot.
Ja kaiken lisäksi jo lähivuosikymmeninä on pohjoisessa odotettavissa suuria pakolaisaaltoja eteläisen maailman elinolosuhteiden vaikeutuessa.